Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p…
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Olisikohan kyseessä S. E. Hintonin kirja Me kolme ja jengi? Kuvaus osuu siihen kaikilta muilta osin, mutta tapahtumat eivät sijoitu Helsinkiin vaan Yhdysvaltoihin. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1967. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Marja Leskisen kääntämänä. Siitä on otettu useita painoksia vuosikymmenten kuluessa. Kirja on klassinen nuortenromaani, jota on luettu paljon yläkouluissa.
Kirjan tiedot Kirjasammossa.
Olisikohan kyseessä Aaron Michelinin lastenkirja Hykkyrämykkyrän seikkailut. Kirja ilmestyi vuonna 1997 ja se on pehmeäkantinen. Valitettavasti kirjan sisällöstä ei löydy tarkempaa kuvailua, mutta Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa on yksi kappale kirjaa. Voit siis tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407857__Shykkyr%C3%A4myk…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4044514
Kyseessä on Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe vuodelta 1963, alk. Mr. Mysterious & Company (1962) (Lasten toivekirjasto 31). Siinä perhe yrittää ehtiä Kaliforniaan jouluksi. Matkallaan he esittävät taikashow'ta isän johdolla. Tytär Jane leijuu ilmassa, toinen tytär esittää henkiin heräävää nukkea ja poika Paul toimii avustajana. Äiti soittaa musiikkia. Perheelle sattuu kaikenlaisia seikkailuja matkan varrella. Isä on sitä mieltä, että matkan ja esiintymisten takia lasten täytyy aina käyttäytyä hyvin, joten hän suo itse kullekin kerran vuodessa ns. akrakadabra-päivän, jolloin kukin saa käyttäytyä juuri niin huonosti kuin haluaa.
Tämähän kuulostaa aivan Vilijonkalta, mutta Muuminpeikon jaksossa 14, jossa Vilijonkka muuttaa Muumilaaksoon, sitä ei ollut. Muumi-sitaateista sitä ei myöskään löytynyt. Vilijonkan hahmo perustuu Muumi-sarjakuviin, hän ilmestyy osassa 6 Muumilaaksoon, mutta en pääse tarkistamaan tekstiä, koska sarjakuva ei ole kirjastossamme saatavilla.
Ehkä joku lukijamme osaa paikallistaa lauseen?
https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/
https://www.moomin.com/fi/quotes/
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Amarylliksen hoito-ohjeita löytyy esimerkiksi Martoilta ja muita tietoja Kasvikortistosta. Amaryllis viihtyy auringossa, mutta koska se on sipulikukka, se on varastoinut sipuliin ravinteita ja pärjää pitkään niillä.
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Lastenkirjaa Puppe metsäretkellä löytyy monista kirjastoista, mutta valitettavasti sitä ei enää ole Helmet-kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Finna.fi:stä.
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Ilmari Jäämaasta ja Talvi-iltain tarinoiden suomennoksesta löytyi käytettävissä olevista lähteistä niukanlaisesti tietoa.
Lyhyet elämäkertatiedot Ilmari Jäämaasta löytyvät teoksesta Suomen elämäkerrasto (kirjoittanut Ilmari Heikinheimo, WSOY, 1955). Kansallisbiografiassa on hänestä kertova artikkeli, jonka saa luettavakseen maksua vastaan tai voi lukea kirjastossa, jossa on palvelun käyttöoikeus (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1619). Jäämaasta löytyy myös Wikipedia-artikkeli: (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_J%C3%A4%C3%A4maa).
Jäämaa syntyi Helsingissä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1934. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi mm. opettajana, WSOY:n kirjallisena johtajana ja Nuori-Voima -...
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
En löytänyt tätä satua. Joutsen-aiheisia satuja on Kirjasammossa (hakutuloksen alalaidassa). Niistä tunnetuin lienee Grimmin Kuusi joutsenta, mutta se ei ole etsimänne. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän runon käännöksestä.
Runo on alun perin ilmestynyt Yökehrääjä-kokoelmassa. Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinon runoteoksista on käännetty englanniksi vain Helkavirsiä. Lisäksi Leinon runo on julkaistu englanninkielisissä suomalaisen runouden kokoelmateoksissa, mutta tietokannasta ei käy ilmi kaikkien niiden tarkkaa sisältöä.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
On toki mahdollista, että runo on käännetty ja julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä, mutta sellaisesta tietoa on vaikea löytää.
