Kiitos kysymyksestä.
Riihimäen musiikkiopistosta on julkaistu 25-vuotis historiikki vuonna 1986. Teoksen nimi on
Alkusoitto : Riihimäen musiikkiopisto 25 vuotta / koonnut Urpu Yli-Laurila ISBN 951-99728-4-6
Teos on saatavilla Riihimäen kaupunginkirjastosta, Lopen kunnankirjastosta tai Varastokirjastosta. Riihimäen kaupunginkirjastossa on myös kerättynä lehtiartikkeleita musiikkiopistosta, mutta tämä aineisto on Kotiseutukokoelmassa ja luettavissa vain Riihimäen kaupunginkirjaston tiloissa.
Olemme muun muassa käyneet läpi kirjaston kokoelmassa olevat ryijykirjat (Sirelius: Suomen ryijyt, 1988, Sihvo: Ryijy elää : suomalaisten ryijyt, 2009), mutta kovasta etsinnästä huolimatta emme ole onnistuneet löytämään kyseistä ryijyä. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Käsityön Ystävät ry:hyn, https://suomenkasityonystavat.fi/.
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Espoon kirjastojen puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät Helmet-palvelusivustolta, www.helmet.fi kunkin kirjaston omalta sivulta. Kivenlahden kirjastoa ei enää ole, aluetta palvelee Lippulaivan kirjasto ja Entressen kirjasto sijaitsee Espoon keskuksessa.
Järvenpään kirjaston yhteystiedot
Vihdin kirjaston yhteystiedot
Kirjastojen yhteystietoja on koottu myös Kirjastot.fi-sivuston Kirjastohakemistoon.
Ash-nimi on johdettu hepreankielisestä sanasta asher, joka tarkoittaa onnellista tai iloista (happy). Englanninkielessä nimi voi juontua myös saarnista, jota ash englanniksi tarkoittaa.
https://www.thebump.com/b/ash-baby-name
Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan.
Finnasta löytyy haulla ufot ja unet seuraava tulos, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Niiden joukossa on mm. teos
Outojen kokemusten psykologia/Häkkinen, Jukka, kirjoittaja, 1969. Docendo [2018], jossa tutkitaan kokemuksia havaintopsykologisesta näkökulmasta.
Makupalat.fi:stä löytyy verkkomateriaalia ufoista ja niiden tutkimisesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/7258/hae?category=113716&sort=title&order…
ja parapsykologiasta, https://www.makupalat.fi/fi/k/15335%2B29849%2B7159/hae?category=113715&…
Elokuvaa Ruusuntekijä (La Fine fleur, 2021) ei löydy vielä minkään Suomen kirjaston kokoelmista. Voi olla, ettei sitä ole vielä ollut tarjolla lainattavana kappaleena kirjastoille. Hankintaehdotusta ei voi jättää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta, vaan se kannattaa esittää suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi elokuvan hankittavan.
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella laskettuna vuoden 1939 rahamäärää 1500 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2021 oli 560,56 euroa.
https://tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään...
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on...
Albrecht Dürerin Melankolia I -kuparikaiverrustyössä (1514) on lukuisia melankoliaan liittyviä viittauksia ja symboleja. Kuva teoksesta löytyy alla olevasta linkistä:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Albrecht_D%C3%BCrer_-_Melencolia_I_-_Google_Art_Project_(_AGDdr3EHmNGyA).jpg
Yksi alakuloon liittyvä viittaus on työn oikeassa yläkulmassa sijaitseva niin sanottu taikaneliö. Taikaneliöt ovat kokonaisluvuista koostuvia neliöitä, joiden rivien, sarakkeiden ja lävistäjien summa on sama. Erikokoiset neliöt yhdistettiin usein eri planeettoihin. Esimerkiksi 3 X 3 neliö yhdistettiin Saturnukseen, 5 X 5 neliö Marsiin ja 7 X 7 neliö Venukseen. Dürerin teoksen 4 X 4 taikaneliö yhdistettiin nimenomaan Jupiteriin. Kyseisen...
