Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
Rikosuhripäivystyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien."
"Vaikka rikoksen tekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia rikoksen tekijän kanssa suoraan tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Korvauksia voi saada joissain tilanteissa myös Valtiokonttorista tai Kelasta."
Se, vaikuttavatko korvaukset loppuelämään, riippuu varmaan ainakin siitä miten isoista korvaussummista on kyse.
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esim. alla...
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset...
Australian aboriginaalien unimaailmasta/uniajasta löytyy suomen kielellä tietoa teoksesta Uskontojen maailma / Ninian Smart (2005).
Englannin kielellä löytyy tietoa seuraavista teoksista.
Creation stories : landscapes and the human imagination / Anthony Aveni (2021).
The politics of ritual in an aboriginal settlement : kinship, gender, and the currency of knowledge / Françoise Dussart (2000).
Archaeology of the dreamtime : the story of prehistoric Australia and its people / Josephine Flood (1995).
Ancestral power : the Dreaming, consciousness and Aboriginal Australians / Lynne Hume (2002).
Dreamtime politics : religion, world view and utopian thought in Australian aboriginal society / Erich Kolig (...
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.
Yhdysvalloissa säädökset opettajien loma-ajoista vaihtelevat osavaltioittain ja piirikunnittain, mutta pääsääntöisesti opettajat eivät saa palkallista kesälomaa. Joissakin osavaltioissa opettajille voidaan maksaa kouluvuoden aikana kertynyttä palkkaa kesäloman aikana, jolloin kuukausipalkka on pienempi.
Aiheesta voi lukea esimerkiksi tästä CNN:n uutisesta.
Oletan, että kysyjä viittaa Kadulta labraan -keräykseen. Neulanvaihtopisteissä voi osallistua kokeiluun, jossa raportoidaan poikkeuksellisista huumausaine-eristä. Kokeilun tarkoituksena on selvittää tällaisen tiedonkeruun käytettävyyttä. Tutkimuksessa kerätään tietoa huumausaineista monella tavalla. Yhtenä keinona on se, että neulanvaihtopisteiden asiakkaat voivat jättää huume-eriä tutkittavaksi. Näytteistä selvitetään sisältävätkö ne aineita, joita niitä välittäneet henkilöt ovat kertoneet niiden sisältävän. Tulokset kerrotaan suullisesti eikä huume-eriä tuoneiden asiakkaiden tietoja rekisteröidä. Osallistujien ei ole pakko palata kuulemaan tuloksia.
En ole ihan varma, mitä kysyjä tarkoittaa laillisuudella. Onko...
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
...
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Kirjastotyöstä on kysytty monesti ennenkin, tässä koottuna tietoa aiheesta.
Hyllytystyö on kirjaston avustavaa työtä, johon on mahdollisuus päästä tietyksi ajaksi työllistetyksi palkkatuella.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottaminen riippuu täysin kustakin kirjastosta.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Lisäksi kirjastot ottavat työkokeilijoita https://toimistot...
Tietoja Vesa-Matti Loiria koskevista lehtiartikkeleista löytyy runsaasti Finna.fi-haun kautta. Myös Jari Tervon kirjoittamassa elämäkerrassa LOIRI. on käytetty paljon artikkelilähteitä, joista on mainintoja tekstissä. Aiempi elämäkerta Loirista on Petri Nevalaisen Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri (2010). Loiri itse ei osallistunut sen kirjoitusprosessiin.
Lähteet ja lisätietoa
Finna.fi, lehtiartikkeleja Vesa-Matti Loirista: https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=vesa-matti+loiri&ty…
Petri Nevalainen: Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri OUTI-kirjastojen kokoelmissa: https://outi.finna.fi/Record/outi.966933
Vesa-Matti Loirin paheksuma elämäkerta ilmestyi | Kaleva
Jos et ole käyttänyt korttia moneen vuoteen, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Rikkaruohot eivät ole mikään yhtenäinen kasvilajityyppi. Rikkakasveiksi lasketaan monia hyvin erilaisia ja eri tavoin lisääntyviä luonnonkasveja. "Rikkakasviksi luonnonkasvit muuttuvat, kun niistä on haittaa muille kasveille, pihan eliöstölle tai ihmiselle. Ne tukahduttavat muita kasveja, käyttävät viljelykasvien ravinne- ja vesivaroja, sekä vaikuttavat sadon määrään.
Yksivuotiset rikkakasvit kuolevat syksyllä, mutta niiden siemenet säilyvät talven yli. Maassa on yksi- ja monivuotisten rikkakasvien siemenpankki, kun maata käännetään tai harataan, siemenet nousevan pintaan ja itävät. Rikkakasveja ilmestyy myös pihan tyhjiin kohtiin pitkin kesää aina syksyyn saakka.
Yleisiä monivuotisia rikkakasveja ovat juolavehnä, leskenlehti,...
Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
Arto Paasilinnan kielitaidosta tai -taidottomuudesta löytyy tosiaan esim. Ylen artikkeli Suomalainen kirjailija: Arto Paasilinna – vapauden apostoli Italiassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/25/suomalainen-kirjailija-arto-pa….
Erno Paasilinnasta en löytänyt tietoja kielitaidosta. Lyhyt kuvaus Paasilinnasta kertoo hänen opiskelleen Rovaniemen kansankorkeakoulussa, https://otava.fi/kirjailijat/erno-paasilinna/.
Reino Paasilinna on toiminut diplomaattina, kansanedustajana ja Euroopan parlamentissa, joten voidaan olettaa hänellä olleen kielitaitoa enemmänkin. Eduskunnan sivuilta löytyy tietoa myös aiemmista kansanedustajista, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/206.aspx. Reino Paasilinnan CV:ssä koulutuksen kohdalla...
