Helmet-kirjastojen kokoelmissa on useita kirjoja, jotka käsittelevät Stieg Larssonia tai hänen teoksiaan:(Aihe:larsson stieg) | Hakutulokset | helmet.fi
Internetistä löytyy kuvahaulla kuvia esimerkiksi hakusanoilla "auton suuntaviitta". Viittoja on kutsuttu myös vinkkareiksi.Esimerkiksi tässä vm. 1951 Volkswagen "Kuplaa" esittelevässä artikkelissa näkyy suuntaviitan paikka ja toiminta: https://www.wheels.fi/isalta-pojalle-1951-volkswagen-typ-1-export-limousine/Palvelussamme on myös aiemmin vastattu kiinnostavasti auton suunnanosoituslaitteiden kehitykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-valmistettiin-ensimmaiset-autot-joissa?language_content_entity=fi
Helmet-kirjastoissa on Charles Darwinin Lajien synty -kirjasta eri painoksia sekä alkuperäiskielellä englanniksi että muilla kielillä. Alla linkki suomenkielisiin Lajien synty -painoksiin, joita on Helmet-kirjastoissa.(Tekijä:darwin, charles AND Kaikki kentät:lajien synty) | Hakutulokset | helmet.fi
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood...
Toppo-sarjakuvan (tunnetaan myös nimillä Houkka ja Dunce) luoja on Tromssasta kotoisin oleva Jens K. Styve. Aamulehden sisällöllisiin valintoihin emme voi ottaa kantaa, vaan niitä kannattaa kysyä suoraan lehden toimitukselta: Näin otat yhteyttä Aamulehden toimitukseen. Lähde: Suomen sarjakuvaseura ry: Styve saa vanhan taikinajuuren eloon – Houkka-strippisarjakuva Sarjainfon arviossa (26.8.26)
Englanninkielisen wikipedian mukaan Ruotsin kuningasta kutsutaan His Majesty the King of Kingdom of Sweden. Noustessaan valtaistuimelle Kaarle XVI Kustaa valitsi arvonimekseen yksinkertaisesti Ruotsin kuningas (King of Sweden).https://en.wikipedia.org/wiki/Monarchy_of_SwedenKuningashuoneen omilla verkkosivuilla käytetään muotoa His Majesty the King Carl XVI Gustaf. https://www.kungahuset.se/english/royal-house/hm-the-kingSuoraan puhuteltaessa käytetään muotoa Your Majesty. https://yle.fi/a/3-7844745Lisää kuninkaallisten arvonimistä Timanttisalongin jutussa https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa.
Taideteosten arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Esimerkiksi:https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Suomen luontolehden mukaan sienissä voi olla paljon erilaisia ötököitä. Tateista, haperoista ja rouskuista voi löytää kovakuoriaisia, kun taas sieni-, harso- ja talvisääskien sekä kärpästen toukkia voi löytää kääpämäisistä sienistä. Lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/arkiston-aarteita-sienensyojat/
Urheilumuseo Tahto kerää tietoa suomalaisesta liikuntakulttuurista, joten tätä kannattaa kysyä sen kirjasto- ja tietopalveluista. Myös Suomen urheiluhistoriallinen seura voisi olla hyvä tietolähde kysymyksiisi.
Tässä kirjavinkkejä. Bertell, Ann-Luise: Halun ja surun maaCollins, Karin: Hanko-trilogia (Säilyt sydämessäin, Suon luonas kaipuuni on, Tuo aika mieleen palaa)Havaste, Paula: Kaksi rakkautta; Yhden toivon tieKallio, Katja: Tämä läpinäkyvä sydänMustonen, Enni: LapinvuokkoNivukoski, Paula: Kerran valo katoaa
Kysymäsi runo on Lauri Pohjanpään "Sataa...", ja se on alun perin ilmestynyt hänen kokoelmassaan Sininen hämärä vuonna 1933. Runo alkaa säkeillä: "Kukat yössä havahtaa. / - Sade jossain putoaa. // Pisaroitten soittelon / koko metsä kuullut on."Mainittu kirja on saatavana Vaski-kirjastoissa Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotLisäksi "Sataa..."-runo sisältyy seuraaviin Lauri Pohjanpään valittujen ja koottujen runojen kokoelmiinMetsän satuja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKaipuu ylitse ajan | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotValitut runot | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVoit tehdä verkkokirjastossa itse varauksen kyseisiin kirjoihin tai voit kääntyä lähimmän kirjastosi...
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
