Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine...
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti...
Betoni on yleensä huokoista, mutta siinä voi olla ei-huokoista tiivistysainetta tai betonissa on voi olla (yksi) sileä puoli, joka on hyvin hiottu ja kiillotettu. Sisätiloissa betonissa saattaa säilyä piileviä sormenjälkiä rajattomasti (kuten paperissa).
Ilmeisesti sormenjälkien ottoa voi siis kokeilla, mutta niiden saaminen riippuu yllä mainituista betonin erityisominaisuuksista ja/tai olosuhteista (ulkona/sisällä).
https://findanyanswer.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete
https://cementanswers.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete/
Neelia on lyhennys nimestä Cornelia, joka on lähtöisin roomalaisesta suvunnimestä Cornelius. Kantasana voi pohjautua joko sanaan sarvi tai kirsikkapuu. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu nimi Neelia 36 naiselle vuosina 2020-2022. Epävirallinen nimipäivä on 11.7.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Ylppöön
https://dvv.fi/nimipalvelu
https://en.wikipedia.org/wiki/Cornelia_(name)
https://www.nimipaivat.fi/neelia.html
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Oman suvun historiaa voi selvittää sukututkimuksen avulla. Suomen sukututkimusseuran sivuilla on kattavasti tietoa sukututkimuksesta - aluksi voi vaikka lukea sivun Sukututkimuksen aloittaminen .
Sukututkimuksesta löytyy myös kirjoja esim.
Nilsson, Jens: Digitaalisen sukututkimuksen opas (2016)
Sukujuuria etsimässä (2015)
Kuismin, Eine: Sukua tutkimaan (2014)
Huovila, Marja: Sukututkimuksen käsikirja (2009)
Sukututkimuksen jatko-opas (2008)
Sampio, Seppo: Sukututkimuksen avaimet (2002)
Kysymyksesi on sellainen, että ehkä se kannattaisi lähettää Luontoiltaan, jossa on todellisia luontoasiantuntijoita.
https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Myös Suomen luontolehdellä on kysymyspalvelu: https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kirjastossa on paljon kirjoja linnuista ja nisäkkäistä, mutta tällaiseen pohdiskelevaan kysymykseen niistä on aika vaikea löytää vastausta.
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Hei, kirjojen ulkoasut ovat melko vaihtelevia, mutta omakustanteisiin hankitaan aiempaa enemmän ISBN-tunnuksia. Kansalliskirjaston ISBN-käyttöoppaan mukaan kirjalle pitäisi hankkia ISBN mikäli kirjaa on saatavilla jakeluketjujen (esim. kirjakaupat) kautta.Tällöin se myös pitäisi merkitä mm. takakannen alareunaan. Ohessa linkki ISBN-käyttöoppaaseen.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=105481153&preview=/105481153/105481152/ISBN-k%C3%A4ytt%C3%B6opas.pdf
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Voit hakea Aku Ankka -lehtiä ja nähdä niiden sisällöt Aku Ankan verkkosivuilla. Lehtien lukemiseen tarvitsee kuitenkin tunnukset. Näyttäisi, että vuoden 1972 numerossa 1 on ollut tarina Vanhan linnan salaisuus. Voisikohan kyseessä olla tämä tarina? Kirjastosta voit lainata kirjoiksi painettuja näköispainoksia Aku Ankka -lehtien vuosikerroista. Alla linkki alkuvuoden 1972 lehtien näköispainokseen.
Aku Ankka : näköispainos vuosikerrasta 1972. 1 osa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1383371
Keskusteluita kuuntelemalla (enkä siis tieteellisiä tutkimuksia selaamalla) olen päätynyt siihen, että tavallinen ihminen lukee n. 60-100 sivua tunnissa.
Näin siis 400-sivuinen kirja pitäisi saada selätettyä 4-7 tunnissa. Mutta kysymys ei ole näin yksinkertainen. Jos lukee keskittyneesti, pyrkien sisäistämään tekstin kunnolla, lukunopeus hidastuu.
Kaikilla ei ole aikaa varattuna 4-7 tuntia, tai vaikka olisi, kaikki eivät jaksa keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Jos haluat saada kirjan luetuksi kahdessa viikossa, neuvon että varaat siihen erikseen aikaa. Ja jos tuntuu siltä, ettei jonain päivänä aikaa riitä, varaa edes lyhyt aika, niin että saat projektia edistetyksi edes aivan vähän.
Myös minä olen hidas lukija.
