Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Hei!
Maanmittauslaitoksen sivuilla löytyy palvelu http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/. Sieltä voi valita millaisen kartan ja miltä alueelta haluaa ja miltä ajalta. Näytti pikaisen kokeilun perusteella olevan helppokäyttöinen palvelu.
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Kyseessä lienee Rakennuskaari ja sen 7.luku. 3§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Edilex- ja Finlex-tietokannoista tehdyissä tiedonhauissa ei löydy aiheesta oikeuskäytäntöä. Laajaan kirjallisuushakuun meillä ei ole resursseja mennä.
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
Nokkakiven Puistossa Lievestuoreella on pensaslabyrintti. Muita huvitarkoituksiin rakennettuja labyrintteja en löytänyt. Mikäli jatulintarhat lasketaan labyrinteiksi, niitä löytyy Suomesta useita. Esimerkiksi Perämeren ja Pohjanlahden rannikoilla sekä Nauvossa on jatulintarhoja eli kivilabyrintteja. Niissä ei kuitenkaan ole korkeita seiniä.
Lähteet ja lisätietoa:
Nokkakiven puiston Pensaslabyrintti: https://www.nokkakivi.fi/sokkelo.htm
Perämeren ja Pohjanlahden rannikon kivilabyrintit: https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/tornionlaakson-museo/torn…
Nauvon jatulintarha: https://visitparainen.fi/fi/uncategorized-fi/saariston-upeat-retkikohte…
PVC eli polyvinyylikloridi on muovilaatu. Se on yksi maailman eniten käytetyistä polymeereistä. PVC on ominaisuuksiltaan monimuotoinen ja pitkäikäinen materiaali. Sitä hyödynnetään muun muassa rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketieteen välineissä, sähkö-ja elektroniikkateollisuudessa sekä pakkausteollisuudessa.
Latex/lateksi puolestaan on luonnonkumi, joka on vanhin kumityyppi. Se valmistetaan kumipuun maidosta ja sitä käytetään mm. autonrenkaissa, kondomeissa, käsineissä ja kuumailmapalloissa.
Lisätietoa PVC:stä: Trendikäs PVC -verkkojulkaisu https://www.plastics.fi/julkaisut/ (julkaisu löytyy sivulta PDF-versiona)
Lisätietoa luonnonkumista: https://www.tesa.com/fi-fi/wikitapia/voinko-sulkea-pakettini-...
Tieto Ibn Saudin vaimoista vaihtelee eri lähteissä. Joidenkin lähteiden mukaan vaimoja oli 22 ja joidenkin 11.
Tarkistettuja lähteitä mm.:
Ibn Saud Wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Saud#Relations_with_family_members
Wikidata: https://www.wikidata.org/wiki/Q151509
Suomenkielinen Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Ibn_Sa%E2%80%99ud
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Tällaisesta hiihtäjästä ei löytynyt tietoja. Yleisurheilussa kuitenkin algerialainen Abdellatif Baka voitti Rion paralympialaisissa T13-luokan 1 500 metriä ajalla, joilla muutamaa viikko aikaisemmin olisi voitettu kultaa Rion olympialaisissa https://yle.fi/urheilu/3-9165263
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Valitettavasti Tuusulassa ei ole kysyntää kreikankielisille kirjoille.
Kehotan sinua ottamaan yhteyttä Monikieliseen kirjastoon Helsingissä. monikielinen.kirjasto@hel.fi Suomen kirjastoille toimitetaan sieltä aineistoa kielitarpeiden mukaan.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
