Aika vähän löytyy juuri Vercourin alueelta.
Kaunokirjallisuutta: Peter Lieb:Vercors 1944: Resistance in the French Alps. Amazon.com
Michael Pearson: Tears of Glory: The Betrayal of Vercors 1944. Goodreades.com
Tietokirjallisuutta: Vercors Caves, Classic French Caving Volume 1 . Moorebook.com.uk
Parc naturel regional du vercors ( isere et drome ) Paperback – January 1, 1978. Amazon.com
Netissä Vercourin kansallispuiston sivusto: https://www.ladromemontagne.fr/en/summer/discovery/the-vercors/parc-vercors.htm
Velcourin reittejä: https://www.velovercors.com/routes.html
Googlen teoshaku löytää haulla "Books about the Vercors region" lisää kirjoja, mutta suurimmassa osassa tuntuisi olevan vain yksittäisenä...
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Gabriel Henrik Peldan on Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852:n mukaan ollut Vaasan vt. pormestari 1761, Uudenkaarlepyyn 1765. Kokkolan pormestari 1768 alkaen.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Populaarimusiikin nuottijulkaisuissa merkitään enää harvoin aloitussivulle kappaleen esityohje. Siksi nämä arviot ovat jossakin määrin likimääräisiä.
Vihreät niityt (alkuperäiseltä nimeltään Greenfields) on triolifoksi eli triolislovari.
Rakkauden satu (Historia de un amor) on bolero.
Hiljainen kitara (Gringo's Guitar) muistuttaa rytmiikaltaan edellistä, mutta se on kolmijakoinen. Pohjalla on valssirytmi, bongorumussa bolero. Nimitys voisi olla espanjalainen bolero.
Lähteitä:
Tanssimusiikin lajipiirteet
Tanssilajit
Nuotti: Big book of latin songs, saatavuus
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:
https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa.
Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin...
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu…
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Kappaleesta ei näytä olevan nuottijulkaisua.
Netistä voi löytää kappaleeseen tehtyjä sointulistoja:
http://jartsa20.mbnet.fi/laulutPDF/T/TARKOITUSTA%20VAILLA.pdf
https://chordify.net/chords/tuula-hedman-tarkoitusta-vailla-mrkaalojeeno
Hei!
Kyseessä lienee tämä vuonna 1978 Saariselällä sattunut tapaus, jossa joukko saksalaisia oli luullut, että Suomen Lapissa saa valtion maille rakentaa ilman lupaa. Mökin rakennus jäi kuitenkin kesken, kun rakennuspuuhat tulivat tietoon. Tästä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/08/jokamiehenoikeudet-kasvattivat-massaturismin-uhkaa-suomessa-1974 YLE:n uutisesta löytyy lisätietoa tapauksesta.
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Toivo Kuulan jousikvartetolle säveltämän teoksen Suomalaisia kansanlauluja (Kansanlaulusikermä, opusnumeroimaton) laulut ovat Yksin istun ja lauleskelen, Lohduton, Koiviston polska, Joulupuu on rakennettu, Mun sydämestäni rakastan ja Suursaaren suurta polskaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5450347
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
