Netistä löytyy Soturikissojen faneille omistettu faniwikisivusto: https://warriors.fandom.com/wiki/Warriors_Wiki
Sieltä löytyy tietoa myös klaanien hierarkiasta: https://warriors.fandom.com/wiki/General_Clan_information#Clan_hierarchy
Sivustolla sanotaan oppilaista (apprentice): " Most usually are at or over the age of six moons." Ja soturista: "Typically, a cat is made a warrior at or over the age of twelve moons."
Lyhyellä matematiikalla laskisin siis, että koulutukseen menee keskimäärin puoli vuotta, eli kuusi kuu(kaut)ta.
Klaaninvanhimmista sanotaan:
"An elder is a retired Clan cat who is too old or not in suitable shape to continue with their duties. Elders are taken care of by the whole Clan, and are given respect for the time...
Ensimmäiset eksoplaneetat havaittiin vuonna 1992, ja tähän mennessä vahvistettuja havaintoja on 4884 planeetasta. Yli 8000 havaintoa odottaa vielä varmistusta.
Eksoplaneettoja koskevaa tietoa saadaan eri teleskooppien havaintodataa yhdistelemällä. Planeetan olemassaolo paljastuu usein sen emotähteä havainnoimalla: tähteä kiertävä planeetta aiheuttaa painovoimallaan pientä huojuntaa tähden asemaan. Mikäli planeetan ratataso on sellainen, että se kulkee Maasta katsoen tähden edestä, voidaan tähden kirkkaudessa havaita vaihtelua. Planeetan ollessa Maasta katsoen tähteä kauempana kyseeseen voi tulla myös mikrolinssi-ilmiö, jossa tähden painovoima taivuttaa kohteesta tulevaa valoa. Planeettoja voidaan löytää myös kuvaamalla.
Planeetan...
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Lainattavien esineiden listaa ei ole yksiselitteisesti yhdessä paikassa, ja valikoima vaihtelee hieman mm. koronatilanteesta riippuen. Tässä on koottuna listaa Turun kirjastojen lainattavista esineistä - vastauksen lopussa on ohjeet esineiden löytämiseen muista kirjastoista.
Videopelit (K-18-pelit pääkirjaston musiikkiosastolla, nuoremmille sopivat nuortenosasto Stoorissa)
Lautapelit (musiikkiosastolla) https://www.turku.fi/lainattavat-lautapelit
Soittimet, viritysmittarit (musiikkiosastolla) (+soittohuone) https://www.turku.fi/lainattavat-soittimet-ja-soittohuone
Kausikortit (pääkirjaston vastaanotto, lähikirjastot) https://www.turku.fi/lainattavat-kausikortit
Energiamittarit (pääkirjaston tieto-osasto, Ilpoinen, Nummi...
Bernard Haitinkin johtamia Mahler-tulkintoja CD-levyllä löytyy Suomen kirjastoista. PIKI-kirjastoista löytyy kaksi levytystä ensimmäisestä ja yksi toisesta sinfoniasta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Oman kirjastoalaueesi ulkopuolelta löytyy enemmän CD-julkaisuja: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Seitsemännen sinfonian levytyksiä löytyy ainakin Turusta ja Vaasasta:
https://finna.fi/Record/vaski.190045
https://finna.fi/Record/vaasa.135804
Näiden muiden kirjastojen aineistoa voi tilata omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Joissakin HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää vanhoja kirjoja kierrätykseen. Lista näistä kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Lauttasaaren kirjasto ei voi ottaa vastaan vanhoja kirjoja eikä kirjastossa ole kierrätyshyllyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Akira Kurosawan elokuva Dersu Uzala (1975) sai Suomen ensi-iltansa Helsingissä 19.3.1976 Capitol-elokuvateatterissa.
TV:ssä Dersu Uzala on esitetty 25.3.1985 (MTV), 18.3.1995 (Yle TV1) ja 31.8.1999 (Yle TV2).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127725
Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Lainaaja voi tallentaa itse oman lainaushistoriansa. Sivustolla helmet.fi kirjaudutaan omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja neljänumeroisella tunnusluvulla. Omista tiedoista löytyy välilehti Lainaushistoria ja välilehdeltä valinta Tallenna lainaushistoria. Kun tämän valitsee, Helmet-järjestelmä alkaa tallentaa lainat ja ne löytyvät jatkossa listana tältä välilehdeltä. Tallennuksen voi milloin tahansa lopettaa valitsemalla Lopeta lainaushistoria.
Lainaushistoriaa ei kuitenkaan voi tallentaa takautuvasti. Tiedot asiakkaan palautetuista lainoista eivät säily kirjaston omassa lainausjärjestelmässä senkään jälkeen, kun lainaushistorian tallennus on käynnistetty Helmetissä. Helmet-lainaushistoria on...
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
Toutain-sana perustunee kalan murrekielisiin nimityksiin (teut, teuta, töuta). Myös suomen sukukielissä on sitä muistuttavia sanoja, kuten viron tõugjas ja etenkin sen murteellinen muoto tõudjas. Suomen kielen etymologinen sanakirja kuitenkin huomauttaa, että viron sana kuuluu suomen touta-sanan yhteyteen vain, mikäli -dj:llinen asu on alkuperäisempi.
Touta on karpista käytetty nimitys, mikä sekin on epäilemättä saattanut vaikuttaa karppikaloihin kuuluvan toutaimen suomenkielisen nimen muotoutumiseen. Varhaisissa kotimaisissa kalakirjoissa toutainta kutsuttiin lampivimmaksi ja vimpaa merivimmaksi. Lampivimpaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena nimenä ja se korvattiin toutaimella.
Lähteet:
Lauri Koli, Suomen kalat
Suomen kielen...
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kreikkalaisia kirjaimia nimetessään COVID-19-viruksen avainvariantit. Kaikkia varianttilinjoja ei siis nimetä näin, vaan ne linjat jotka katsotaan huolestuttaviksi tai tehostetun seurannan alaisiksi. Jokaisella linjalla on oma tieteellinen nimensä. Kirjainnimet eivät korvaa näitä nimiä, vaan ne on tarkoitettu helpottamaan julkista keskustelua varianteista.
Variantit epsilon, zeeta, eeta, theeta, ioota, kappa, lambda ja myy ovat olemassa. Ne ovat tai ovat olleet jossain vaiheessa tehostetun seurannan alaisia. Koska ne eivät ole olleet huolestuttavia, media ei ole juurikaan uutisoinut niistä.
Nyy ja ksii jätettiin väliin nimeämisessä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan...
Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Iivo Härkösen suomennos Heinrich Heinen Die Lorelei -runosta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Rafael Koskimies, WSOY, 1930, s. 551- 552).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Taikon sivulta https://www.taiko.art/age-elisariekkinen/vqr2zv6ry1 löytyy Elisa Riekkisen työ nimeltä Ja Lumi teki enkelin eteiseen vuodelta 2014. Teosta on saanut myös ostaa sivuston kautta. Se ei kuitenkaan esitä hattupäistä tyttöä sillalla.
Jos tämä ei ole se teos, jota tarkoitit, on parasta kysyä Suomen Taidegraafikot r.y.:stä https://www.taidegraafikot.fi/suomen-taidegraafikot-ry/yhteystiedot-ja-…, mikäli kyseessä voisi olla paikallisen taiteilijan teos, Vaasan taidegraagikoilta https://www.vtg.fi/#yhteystiedot.
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on...
