Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Henkilökortin voi käydä uusimassa poliisin lupapalveluissa, joka sijaitsee Tikkurilan rautatieaseman ja kauppakeskus Dixin läheisyydessä.
Osoite on:
Ratatie 11 C, 6. krs, 01300 VANTAA
Sisäänkäynti 11 C-rappuun onnistuu helpoiten ulkokautta, Ratatien puolelta.
https://poliisi.fi/yhteystiedot/asema/-/asema/5561
Myyrmäessä (ja Tikkurilassa) on Vantaa-info, jossa voi hoitaa lyhyitä viranomaisasioita mutta sieltä ei saa virallisia henkilödokumentteja.
Vantaa-infon yhteistyökumppaneita ovat HSL, Digi- ja väestötietovirasto, Kela, TE-palvelut, Poliisin lupapalvelut, Vero sekä NetTicket. Asiointipisteiden lisäksi Vantaa-info palvelee puhelimitse, sähköpostilla sekä chatissa.
Myyrmäen Vantaa-info sijaitsee ...
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-...
E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee...
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Tuija Lehtinen, Veera Vaahtera (oik. Pauliina Vanhatalo), Pirjo Rissanen, Eeva Vuorenpää ja Pirjo Tuominen sekä Nelli Hietala kirjoittavat saman tyylisiä kirjoja kuin mainitsemasi kirjailijat. Käännöskirjallisuudesta suosittelen kokeilemaan vaikkapa Jojo Moyesin tai Sarah Haywoodin kirjoja.
Lapsille suunnattuja kuva- ja tietokirjoja vanhempien eroamisesta on kirjoitettu paljon. Tässä niistä muutamia:
Cole, Babette: Avioerotus
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia
Gray, Kes: Rakkausliima
Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
Katajavuori, Riina: Kaksi kotia
Rinnevuori, Esko: Pasin kaksi kotia
Tonteri, Maisa: Okko Oravan kaksi pesää
Walsh, Melanie: Minulla on kaksi kotia
Avioeroa käsittelevien kirjojen lisäksi viime vuosina on ilmestynyt runsaasti erilaisia tunnetaitokirjoja.
Esimerkiksi Felicity Brooksin Monen sortin tunteet -kirja voisi sopia tähänkin tilanteeseen: ”Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa otetaan...
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Kirjassa Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (6. painos, Docendo 2017) on tällaista tietoa:
tsarga 1. mahdollisuus, tilaisuus, 1950-80-l. myös mon. tsargat --olla tsargoja asuna myös tšargat –olla tsargoja, olla madollisuuksia
2. onni, tuuri 1950-60-l. Mulla oli huono tsarga.
tsargo 1. mahdollisuus, tilaisuus, usein mon. tsargot 1950-80-l., kirjoitusasuna myös zargo (t) 2. onni, tuuri 1950-60-l. 3. rohkeus, uskallus, ”kantti” . 1970-l. Ei sulla ole tsargoja tehdä sitä.
tsargu mahdollisuus 1940-50-l. Masa kokeilee tsenssejään & tsargujaan arkkitehtina.
Tsarku-muotoa kirjassa ei ollut vaan sanoissa oli käytetty g-kirjainta. Kirjasta löytyy lisää esimerkkejä, kuinka sanan eri...
Joskus sanontojen alkuperää voi olla haastavaa selvittää. Yrityksistä huolimatta ei selvinnyt mistä kielestä kyseinen sanonta voisi olla peräisin.
Alkuperää selvitettiin seuraavista lähteistä:
Kotuksen tietokannoista (Kotimaisten kielten keskus),
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Wsoy, 1. ja 2. painos 2004)
Vanhan kansan sananlaskuviisaus (Wsoy, 2. painos - 3. painos 1991)
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla (Wsoy, 2005)
Juha Kuisma: Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista (Maahenki, 2015)
Googlen tarkennettu haku, useita eri hakusanoja/fraaseja käyttäen
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Lähetin kysymyksesi Suomen Biohiiliyhdistykselle ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Suomen Biohiiliyhdistykseltä ei valitettavasti ole tullut tarkentavaa vastausta kysymykseesi.
Suomen biohiiliyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että ”Suomessa biohiiltä valmistetaan puupohjaisista biomassoista kuten teollisuuden sivuvirroista, pajusta ja sertifioidusta kuitupuusta. Raaka-ainevalinnalla, tuotanto-olosuhteilla ja biohiilen jälkikäsittelyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi biohiilen ominaisuuksiin. Biohiiliä on siis lukuisia versioita eri ominaisuuksilla eikä yhdessä biohiilessä voi olla kaikkia parhaita ominaisuuksia samaan aikaan.” Myös Carbons Finlandin –sivuilla kerrotaan, että ”biohiili ei ole yksi tuote, vaan ryhmä tuotteita....
Kollega kaiveli lapsuuden muistikuviaan ja arveli, että kyseessä saattaa olla tanskalainen lastenkirja Kummitus Oskari / Kirsten Norholt, Flemming Sørensen ; [suom.: Johanna Jokipaltio]. Teoksen voi varata Helmet.fi:stä, jossa sitä on kaksi kappaletta.
Kummitus Oskari. Helmet.fi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1431816__Skummitus%20oska….
Dinosauruskirjasta en valitettavasti löytänyt vastaavaa. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Dinosauruskirjoja voi etsiä Helmet.fi:stä hakusanalla dinosaurukset. https://www.helmet.fi/fi-FI
Apinaorkesterikirjastakaan ei ole varmuutta. Löytyi esimerkiksi Papu Elena Haron Apinaorkesterin maailmankiertue (2018), jonka viimeisellä sivulla "apinaorkesteri vilkuttaa...
Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin pohjalta koostetusta tarinavalikoimasta Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa on ilmestynyt ainoastaan yksi laitos vuonna 1908. Sen on suomentanut Aino Lehtonen.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_145174#versions
Le morte d'Arthuria ei ole suomennettu kokonaan. Marja Helanen-Ahtolan lyhennetystä suomennoksesta Pyöreän pöydän ritarit on otettu viisi painosta vuosina 1979 - 2000.
https://www.finna.fi/Record/oy.99788053906252
Erilaisia suomeksi julkaistuja teoksia, jotka liittyvät kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritareihin, on huomattava määrä. Näitä voi hakea Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A…
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/...
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
