Etsiskelin kirjasarjaa eskimoista Kirjasammosta ja muista palveluista enkä löytänyt muita kuin Jörn Rielin sarjan, Hupaisa juttu koristaa kasvot (1971), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kertomuksia%20isieni%20talosta. En saanut sitä käsiini enkä löytänyt kuvauksista tuollaista sisältöä kuin mainitsemassasi. Muita romaaneja eskimo- ja inuittiympäristöstä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap72302
Saimme lukijaltamme ehdotuksen, että kyse on Sue Harrisonin romaanisarjasta Ensimmäiset ihmiset. Sarjaan kuuluvat teokset: 1.Äiti maa, isä taivas 2.Sisar Kuu 3.Veli Tuuli.
Hei.
ePassi näkyy olevan sähköinen maksutapa palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Etupäässä käytössä on mobiilisovellus ja varauksin maksu puhelinnumerolla ja verkossa. Myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluita voi maksaa mm. ePassilla, mutta ei tässä yhtälössä oikein kirjastolla ole mitään roolia: kurssi maksetaan siis suoraan kurssin järjestäjälle ensisijaisesti paikan päällä, jos he ovat rekisteröityneet ePassin käyttöpaikaksi.
Lähteet
epassi.fi, maksutavat
Helsingin kaupunki. Kulttuuri ja vapaa-aika. Maksut
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hei,
”Hyvämaineisuus” on termi, jota kansanedustajan asemaa käsittelevissä säädösteksteissä ei enää käytetä. Nykyisessä lainsäädännössä ei siis ole tällaista edellytystä. Kansanedustajan tehtävän nykyiset kelpoisuusehdot ja käyttäytymisnormit määritellään lähtökohtaisesti maamme perustuslaissa (731/1999) ja sen pykälissä 27 - 32.
Kansanedustajan hyvästä maineesta toki aiemmin puhuttiin esimerkiksi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (5 §), jossa todettiin ”äänioikeutta vailla olevaksi se, joka laillisen tuomion nojalla on hyvää mainetta vailla.” Äänioikeus puolestaan oli ehtona sille, että pystyi asettumaan vaaleissa ehdokkaaksi.
Nykyään säädösteksteissä ei ole vastaavaa merkintää vaan hyvämaineisuus on jätetty...
Eduskunnan sivuilta löytyy haku, josta voi etsiä Miina Sillanpään toimintaa eduskunnassa. Siihen tulostuvat uudemmat ja vanhemmat asiakirjat, joten kannattaa lähteä tutkimaan vanhin ensin -rajauksella, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%…. Saimme neuvoa kommentoijalta: täysistuntojen pöytäkirjoista löytyvät myös puheenvuorot. Lisäksi edustajiin on viitattu pöytäkirjoissa muod. Ed., joten tässä hakutulos Ed. Sillanpää, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%….
Kannattaa kuitenkin myös kysyä lisää Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta, jossa osataan kertoa myös Eduskunnan arkiston käytöstä, https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/62ca8d94-35c3-...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä.
1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955)
2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973)
Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta...
"Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti.
https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
Kirja on Aale Tynnin "Heikin salaisuudet" (WSOY 1956). Kuvitus Usko Laukkanen.
Heikki tapaa ystäviensä Kissa Kissimirrin, Vasikka Lillukan ja Pässi Iivarin kanssa Jokke-nimisen peikkopojan, joka tutustuttaa hänet metsän eläimiin. Kirjan lopussa Heikki viettää syntymäpäiväänsä tarjoamalla metsän eläimille äidin leipomaa "kaakkua".
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että...
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena...
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Hei
Finavian ohjeistuksen mukaan jäätyneitä nesteitä ei saa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Jäätyneet nesteet noudattavat nesteiden käytäntöjä matkatavaroissa. Ohjeistus on yhdenmukainen EU:n alueella.
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kappale "Metsäkukkia" pohjautuu kansansävelmään eli sen säveltäjä on tuntematon. Sanoituksen kirjoitti Aune Haarla salanimellä Anu Tuulos.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=mets%c3%a4%c3%a4n+on+t…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=9&auto_nimi=Haar…
