Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Hei
Konsultoin kirjastomme musiikkiosaston erikoiskirjastonhoitajaa ja hän oli vahvasti sitä mieltä, että kappaleen musiikki on kokonaisuudessaan tehty digitaalisesti.
Alice Miller pyrkii kirjansa Kätketty avain (WSOY, 1989) luvussa Erään elämänfilosofin elämätön elämä ja teokset (s. 9-68) ymmärtämään Nietzscheä ja hänen filosofiaansa tämän lapsuudenkokemusten taustaa vasten. Tämä on ehkä seikkaperäisin suomeksi saatavilla oleva psykologisesta näkökulmasta laadittu esitys Nietzschen lapsuudesta ja sen vaikutuksista filosofin elämään.
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
Kirjasammosta löytyy listaus kaunokirjallisista teoksista, jotka ajoittuvat Venäjän vallakumouksen aikaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Asaha3%253Auc4103c4d-f26…
Kuuluisin aikakauteen sijoittuva romaani on Boris Pasternakin Tohtori Zivago, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12420
Solženitsyn Aleksandr, Punainen pyörä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12540
Hirvisaari Laila, Sonja-sarja. Kuvaus "Valkoakaasiat" -kirjan (Laila Hietamies, julk. 1994) takakannesta: "..tapahtumat vuosisadan vaihteen Venäjällä kiihtyvät kohti murrostaan...", https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15900 Myös muut Laila Hirvisaaren historialliset...
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%…
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten...
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi...
Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi sinun kortillasi vain esittäen sinun fyysisen kirjastokorttisi ja yksilöidyn valtakirjan.
Toista henkilö voi lainata sinulle varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Tällöin hänellä pitää olla tiedot sinulle tulleesta varausilmoituksesta, eli varausilmoitus pitää lähettää hänelle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineist…
1960-luvulla oli voimassa asevelvollisuuslaki 452/1950.
16§:
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
Palvelusaika oli 240 tai 330 päivää riippuen tehtävistä.
Ruotuväessä nro 7 (1964) nimimerkki P kirjoittaa lomien myöntämiskäytäntöjen ongelmista ja kuvailee käytännön tilannetta...
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli...
Hei
En valitettavasti löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Suomen murteiden sanakirja, josta vastaus olisi voinut löytyä, on vielä keskeneräinen. Se kattaa vasta sanat aakkosväliltä a-mnää. Vastauksen voisit saada Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan toimittajilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/murteista
Voisin arvata sanan kuitenkin olevan varsin laajasti käytössä, koska Googlehakukin sen osasi maa-aineksiin liittää.
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001).
Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut pyydän vielä tätä.
Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Kyseessä voisi olla Jäytiäinen.
Niitä ilmaantuu usein joukoissa ja niille maittavat sekä selluloosa että homeitiöt.
Tuholaistorjunta Täystuho
Karjalainen.fi
Luontoportti
Luontoportti tunnistaa myös pätevästi kaikenlaisia luonnon asukkeja.
