Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
Camilla Mickwitz syntyi ja kuoli Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien etsinnässä voi hyödyntää hautahaku-verkkopalvelua. Hautahaussa on noin 360 000 hautapaikan tiedot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_Mickwitz
https://www.hautahaku.fi/home
Tässä tapauksessa hakukoneesta ei ole apua, joten on parasta ottaa yhteyttä Helsingin seurakuntayhtymän hautapalveluihin ja tiedustella haudan sijaintia heiltä.
https://www.hautahaku.fi/contact
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Medici.tv löytyy Helmet-verkkokirjaston Musiikki-välilehdeltä.
Tässä suora linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Medicitvvideopal…
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun...
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista...
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta...
Uusia retkeily- ja vaelluskirjoja kokoelmassamme ovat esim. Liisa Helve-Sibajan Reppu ja reitti, Marinella Himarin Erältä, eräistä ja Jouni Laaksosen Vaellustarinoita: askeleita luontoon. Laaksosen Vaellustarinoita on kokoelmassamme myös daisy-äänikirjana. Äänikirjoina löytyy Valde Ahon Lappi-aiheisia tarinoita. Uutta Lappi-aiheista kaunokirjallisuutta ovat esim. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa ja Rosa Liksomin Väylä. Metsä- ja luonto-aiheisista romaaneista suosittelen esim. Anni Kytömäen kirjoja. Mikäli näitä ei vielä löydy Vanamo-kirjastojen Ellibs-palvelusta ( E-äänikirjat - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi) ), on näitä kuitenkin varmasti saatavissa käyttämissänne Celia- ja Bookbeat -palveluissa.
Lapinvuokko (2010) on ensimmäinen osa Enni Mustosen Pohjantuulen tarinoita -trilogiassa. Jääleinikki (2011) on trilogian toinen osa ja kolmas osa on nimeltään Kultarikko (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjasarjoista voi etsiä tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi
tai kansallisbibliografia Fennicasta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Patrick McDonnellin sarjakuva Kamut 2 (suom. Asko ja Anssi Alanen) on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1996.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3761726
Kamut 3 (suom. on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 (suom. Asko Alanen), samoin Kamut 4 (suom. Asko Alanen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3792792
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3834856
Suomessa julkaistujen kirjojen julkaisutiedot löytyvät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Magnus Enckellin Albert Edelfeltin perikunnalta ostama Villa Eka sijaitsee osoitteessa Edelfeltinkuja 1. Villa Eka on nyt Espoon kaupungin omistuksessa.
Lähde: Länsiväylä 8.9.2016, viitattu 13.9.2021
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Tulossa olevat elämäkerrat, joita ei vielä ole tilattu kirjastoihin eikä niitä löydy kirjaston kokoelmista, löydät parhaiten eri kustantajien sivuja selailemalla. Myös esimerkiksi Booky.fi -sivun kautta voi selailla tulossa olevia elämäkertoja Henkilö ja sukuhistoria (booky.fi)
Helmet-kirjastoihin tilattuja elämäkertoja voi katsella uutuusluettelosta Helmet-uutuudet. Perinteisen aineistohaun Helmet-luettelo kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja elämäkertoja kirjoittamalla hakukenttään elämäkerrat ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa.
Sellaisia elämäkertoja, jotka ovat vasta kirjastojen hankintalistoilla, ei valitettavasti voi selata etukäteen.
Valitettavasti näitä satuja ei ole vielä löytynyt. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle tiedonhakulistalle, jos joku tunnistaisi sadut, tai kenties joku palvelun lukija. Lisätiedot esimerkiksi siitä, olivatko sadut kasetilla vai CD:llä, yksittäisinä satuina vai osana kokoelmaa, tai siitä esiintyikö kertomuksissa selvästi ei-suomalaisia nimiä, voivat auttaa satujen löytymisessä.
