Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja...
Hei
Tässä pari teosta joita on saatavilla Helsingin kirjastojen toimipisteistä. Tarkemman, sinulle sopivimman sijainnin, löydät Kirjastot.fi:n sivustolta:
https://monihaku.kirjastot.fi/
Irene Kristeri: Manian varjossa
Kun läheisen mieli murttuu, toim. Eila Jaatinen
Apua ja neuvoja tarjoaa myös Suomen mielenterveysseura:
https://mieli.fi/fi
Toivottavasti näistä on apua.
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Hei
Tämä vaihtelee palveluntarjoajan mukaan, mutta useimmiten palvelu muistaa mihin jäit, jotta voi jatkaa kuuntelua kun kirjaudut seuraavan kerran.
Jos kirjautumisten välillä on pitkä aika ja äänikirja, jota kuuntelit on lainattu, niin laina on saattanut erääntyä ja äänikirja on automaattisesti palautunut. Silloin sinun pitää lainata äänikirja uudestaan. Siinä tapauksessa palvelu ei ehkä enää muista mihin jäit viimeksi.
Hei
Ellibsillä on "Pyydä uusi salasana"-toiminto, jonka kautta voit saada uuden salasanan sähköpostiisi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, kehotan ottamaan yhteyttä Ellibsiin.
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
Tätä tahnaa ei löytynyt valitettavasti lähteistämme eivätkä kollegat tunteneet sitä. Sen verran tietoa löytyi, että kysessä on luultavasti ollut spriigeeli. Googlen kuvahaku ei tuottanut tulosta, https://www.google.com/search?q=juotostahna&tbm=isch&ved=2ahUKEwjH1Zzdh…
Kysyin asiaa Tekniikan museosta, mutta sieltä ovat asiantuntijat lomalla ja palaavat vasta elokuussa. Tuntisiko joku lukijamme aineen?
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista. Terveyskirjaston mukaan syynä on tavallisimmin sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Voit lukea lisää tinnituksesta Terveyskirjaston sivulta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281/tinnitus-korvien-soiminen?q=tin…
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
