Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten niitä ei pidä käyttää ravinnoksi kuin pieniä määriä. Marjat sopivat monenlaiseen käyttöön mm. ruokien ja juomien maustamiseen, säilöntään ja siirapiksi. Aarrelehdestä löytyy laaja artikkeli katajanmarjan käytöstä:
Katajanmarja sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään, mutta älä käytä sitä suurina annoksina - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Hei,
Kyseessä lienee Silvia Hosseini. Esseekokoelmassaan "Pölyn ylistys" hän visioi häikäisevää kulutusjuhlaa elävän Dubain tulevaisuutta. Kuultiin päivän mietelauseena 26.5.2021.
Emme löytäneet suomennosta kappaleesta Waterloo Sunset.
Fono.fi-äänitetietokannasta löytyy kuitenkin useita muita suomennoksia The Kinks-yhtyeen kappaleista:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?saveltaja=davies+ray&kieli=Suo…;
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Hei,
Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan
"Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen."
Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan:
"Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös...
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-...
Oikeastaan ongelmaasi ei ole muuta täydellistä ratkaisua kuin vaihtaa puhelinnumero ja muutkin tilit toisiin.
Jos avuksi riittää se, ettet vastaa heidän yhteydenottoihinsa, on muitakin tapoja.
Kännykän puhelinluettelosta poistaminen ei estä häiriköitä soittamasta numeroosi. Voit kuitenkin valita, vastaatko heille. Valintaa helpottavat esim. soittoäänen vaihtaminen heille yksilölliseksi vaikkapa äänettömäksi tai nimen muuttaminen muotoon Älä Vastaa.
Gmail neuvoo häirikköviestien siirtämisestä roskapostiin selkeästi näin:
Avaa Gmail tietokoneella.
Avaa viesti.
Valitse oikeasta yläkulmasta Lisää .
Valitse Estä [lähettäjä].
Jos estit lähettäjän vahingossa, voit kumota eston noudattamalla samoja ohjeita...
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Olet ilmeisesti Helmet kirjaston asiakas.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön Toivo Honkosen nuottikirjasta nimeltä Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä¨tästä linkistä.
Kaukopalvelu on yleensä maksullista. Maksut löydät täältä.
Kaukopalvelu on käytössä kaikissa Suomen kirjastoissa.
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita...
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa.
Hei!
Lainaushistoria ei tallenna lainaushistoriaa automaattisesti. Omissa tiedoissasi voit kuitenkin ottaa lainaushistorian käyttöön valitsemalla tallenna lainaushistoria. Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistorian tallentamisen. Lisätietoja: https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
