SKDL:n eduskuntaryhmä toimi eduskunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1990. Valta-osalla sen kansanedustajista on ollut myös SKP:n jäsenyys. SKDL:n ryhmä on ollut suurimmillaan heti sodan jälkeisissä eduskuntavaaleissa, joissa se sai 49 kansanedustajaa sekä 50 kansanedustajallaan vuonna 1958, jolloin se voitti vaalit ja muodosti suurimman ryhmän. Kommunistit pyrkivät heti sodan jälkeen yhdistämään vasemmiston voimat perustamalla SKDL:n, johon houkuteltiin myös sosiaalidemokraatteja.Eduskuntaryhmässä vaikutti sosiaalidemokraattitaustaisia edustajia kuten K.H.Wiik, Reinhold Svento tai Hella Wuolijoki, joista osa oli kuulunut sota-aikana SDP:n rauhaopposition "kuutosiin". SKDL ei kuitenkaan kyennyt yhdistämään vasemmistoa SKP vaikutuspiiriin,...
Hei,Kirjasta ei löydy suomennosta, eikä noita vastaavia kovin monta ole. Pari kuitenkin löysin. Tuo ensimmäinen kissan piirtäminen on minulle tuttu jostain muutakin kautta lapsuudesta, mutten saa päähäni missä se olisi ollut.Samantyyppinen yksi tarina löytyy Toini Karivalon kirjasta Kun isä kissan piirsi (Kirjaapaja, 1981 ; s. 32->)Tietysti on myös Crockett Johnsonin Valtteri ja väriliitu (Harold and the purple crayon (julk. 1955), suom. Pikku karhu,1999), josta on myös tuoreehko elokuva.Kirjassa Valtteri piirtää seikkailunsa sitä mukaa kun tarina etenee.
Runebergin suvun kantaisänä pidetyllä rakuuna Erik Larssonilla oli sotilasnimi Rönberg. "Rön" merkitsi 1600-luvun ruotsin kielessä ilmeisesti pihlajaa. Myöhemmin nimi kirjoitettiin muodossa Runneberg, ja Erikin poika Lars omaksui sen sukunimekseen muodossa Runeberg, kun hänestä tuli kirkkoherra.Lähteet:Runeberg - Kotus
Lentobensiiniä käytetään lähinnä pienkoneissa, helikoptereissa ja vanhoissa potkurikoneissa. Lentobensiinissä on lisäainetta, yleensä lyijytetraetyleeniä, jota ei moottoribensiinissä ole enää käytetty. Lisäaineella saavutetaan suurempi oktaaniluku, minkä ansiosta polttoaineesta saadaan irti enemmän energiaa ja estetään itsesytytys. Pienkoneiden moottoreissa voidaan käyttää moottoribensiiniä, mutta tehokkaampiin moottoreihin niiden oktaaniluku ei riitä. Lyijy myös voitelee moottorin venttiilejä, ja tietyt lentomoottorit vaativat tätä toimiakseen tehokkaimmin. Lentobensiinin höyrynpaine on myös pienempi kuin moottoribensiinillä. Korkeammalla lennettäessä ilmanpaine alenee ja moottoribensiini voi alkaa höyrystyä. Kaasukuplat...
Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä...
Aila Meriluoto on suomentanut Robert Herrickin runosta To the Virgins, to Make Much of Time ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989, s. 107). Koko runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta, joka vastaa yleisön kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa, https://kysymuseolta.fi/Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.Postimuseosta kerrottiin näin: Pääkaupunkiseudulla postia lajiteltiin 1960-luvulla sekä pääpostitalolla, että postikonttoreissa. Postia...
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoista löytyy etsimistäsi teoksista valitettavasti vain Dante's numbers (2008).https://finna.fi/Record/vaari.1642395?sid=5230736410Lizard’s Bite näyttäisi olevan saatavana kaukolainaan Norjasta, muut vain Pohjoismaiden ulkopuolelta.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Voisiko kyseessä olla Simon Brettin Varsin tasokas vainaja (A Nice Class of Corpse, 1993, WSOY, suom. Tuija Rovamo).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1090?utm_source=www.google.comhttps://www.goodreads.com/book/show/60312092-a-nice-class-of-corpse
Helsingin Sanomat uutisoi 3.6.2021 pyöräilijöille tarkoitetuista vinoista roska-astioista: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008024448.htmlEn saanut selville, ovatko roska-astiat edelleen käytössä.
Sähköntuotannon määrä riippuu ydinvoimalasta ja reaktorista. Suomessa on viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kolme sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Uusimman ja tehokkaimman Olkiluoto 3 -voimalan keskiteho on keskimäärin 1585 megawattia päivässä. Tuotannosta löytyy päiväkohtaiset tiedot viimeisen kuukauden ajalta TVO:n eli Olkiluodossa ydinvoimaa tuottavan yhtiön sivulta TVO - OL3 : Kuukausituotanto.Vanhemmat voimalat tuottavat sähköä selkeästi vähemmän. Olkiluoto 1:n ja 2:n keskiteho vaihtelee 742-895 MW:n välillä: TVO - OL1 ja OL2 : Kuukausituotanto. Loviisan yksiköiden tuotanto on pienempää. Lisätietoa Fortumin sivuilla: Voimalaitoksen toiminta | Fortum.
Kyseessä on kaiketikin Aaro Hellaakosken nimeämätön runo kokoelmasta Nimettömiä lauluja (1918). Runo alkaa näin: Ah mikähän lienee mullakin / tään eloni tarkotus viimeisin? / Ma kuvitellut oon kirjaimeksi /vain itseni, pieneksi, vähäiseksi.Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Nimettömiä lauluja -teos.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925620?page=88Runo sisältyy myös Aaro Hellaakoskin koottuihin runoihin Runot 1916-1928.https://finna.fi/Record/keski.180739?sid=5230598248
Kyseessä on Katri Valan runo Lumipisara runokokoelmasta Sininen ovi (WSOY 1926). Sitaattisi on hieman virheellinen, runon alku kuuluu: "Kaikkien rajujen hyväilyjen muistotovat pudonneet päivien taa Mutta kerran suutelit hiljaa otsaanilähtiessäsi luotanilempeässä lumisateessa.Ja ympärillämme oli valkoinen hellyysniin ihana, niin itkettävä."Runo löytyy kokonaisuudessaan esim. Valan kokoomateoksesta Kootut runot (WSOY 2001).
Matematiikan lakeja uhmaava 1+1=11 on erityisesti ihmissuhteisiin liitetty metafora eli vertauskuva. Kun kaksi henkilöä on ikään kuin samalla taajuudella, heidän yhteinen energiansa tai voimansa on suurempi kuin kummankaan yksin. Kaksi henkilöä vaikuttavat toisiinsa niin, että syntyy positiivinen synergia eli yhteisvaikutus, jonka pohjalta voi kasvaa esimerkiksi kestävä parisuhde tai yhteistyökumppanuus. Ajatus voidaan liittää mihin tahansa ihmissuhteisiin. Taustalla on siis vanha viisaus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.Hieman toisin ilmaistuna 1+1=11 kuvaa sitä, kuinka kaksi yksilöä (1) tulee yhteen kuitenkaan menettämättä omaa identiteettiään. He eivät sulaudu kahdeksi (2), vaan ovat kaksi yksilöä yhdessä (11)....
Maanila (Mannböle) oli kylä Karunassa lähellä Turkua. Se sijaitsi lähellä nykyisten Maaluntien ja Sauvon-Kemiöntien risteystä. Löydät Maanilan kartalta menemällä Vanhat kartat -palveluun osoiteessa vanhatkartat.fi ja etsimällä sieltä esimerkiksi Karunan alueen kartan vuodelta 1925.
Tässä muutama esimerkki alakoululaisille tai sitä nuoremmille suunnatusta kirjallisuudesta, jossa kuvataan liikuntavammaa tai liikuntarajoitetta. Alm Dahlgren, Jenny: Lennin linnut (2025)Fairbairn, Nathan: Kuono kohti kesää (sarjakuva, 2025)Sopanen, Tapani: Pyörätuolisuperi ja tehtävä Kotkavuorella (2022)Uusi-Viitala. Saija: Aamu ja salaperäinen seteli (kuvakirja, 2024)Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi etsiä Keski-kirjastojen https://keski.finna.fi -tietokannasta hakusanoilla liikuntarajoitteet tai liikuntavammaiset.
