Viikunoita tuottaa viikunapuu, joka kuuluu mulperikasveihin (Alfrey; Wikipedia), ei palmuihin. Viikunoita on satoja eri lajeja, mutta meille tutuin lienee Ficus carica eli viralliselta nimeltään aitoviikuna (Kassu).Lähteet:Alfrey, P. All you need to know about figs - Ficus Carica. Permaculture. Nettiartikkeli. https://www.permaculture.co.uk/articles/all-you-need-to-know-about-figs-ficus-carica/ (Viitattu 5.12.2025)Ficus carica. Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. https://finto.fi/kassu/fi/page/k36726 (Viitattu 5.12.2025)Palmukasvit. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Palmukasvit (Viitattu 5.12.2025)Viikunat. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikunat (Viitattu 5.12.2025)
Suomessa ei ole määritelty omistusoikeuden syvyysulottuvuutta erikseen. Kiinteistöt myös rekisteröidään kaksiulotteisina alueina. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta ja siihen vastaaminen vaatisi esimerkiksi oikeudellista tulkintaa.Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut lait ohjaavat erikseen sitä, mitä omalla tontilla voi käytännössä tehdä.Kiinteistörekisteri | MaanmittauslaitosMaanalaisen alueen omistusoikeus – Maankäyttö DIGIKiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti – Maankäyttö DIGI
Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi (Trollvinter, 1957) Tuu-tikki sanoo Muumipeikolle talvisessa metsässä juuri näin: "Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." Vuonna 1994 ilmestyneessä 14. painoksessa tämä sitaatti on sivulla 22. Teoksen suomensi Laila Järvinen.
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-...
Wikipedia osaa kertoa, että Halloweenin (engl. All Hallows’ Eve eli pyhäinpäivän aatto) syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, niin kutsuttu samhain-juhla, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Kelttiläisen kulttuuriperinteen sijoja olivat muun muassa Brittein saaret. Ylen Elävän arkiston nettiartikkelin mukaan juhla päätyi Yhdysvaltoihin 1800-luvulla irlantilaissiirtolaisten mukana ja juhlasta alkoi muodostua karnevalistinen. Suomessa vastaavaa juhlaa on kutsuttu nimellä kekri (Wikipedia).Lähteet:Halloween. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Halloween (Viitattu 4.12.2025)Himberg, P. Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla. Yle Elävä arkisto. Nettiartikkeli. 31.10.2012. https...
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Etsimäsi kirja on varmaankin Ritva Toivolan ja Ulla Vaajakallion Konstan mehutaika (1993).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Konsta on Karhukaupungin taikurikarhu. Sillä on taikurireppu, josta voi taikoa mitä ikinä haluaa. Eräänä päivänä Konsta päättää muuttaa koko kaupungin vesijohtoveden mansikkamehuksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan tyytyväisiä."https://lumme.finna.fi/Record/lumme.708764?sid=5193738956
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:...
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
