Hei,Ukulelen alkeet -videokurssi sisältyy Rockway-suoratoistopalveluun, joka ei ole enää käytettävissä Keski-kirjastojen kortilla. Rockway oli osa Keski-kirjastojen e-aineistoja vuoden 2024 loppuun asti. Rockway on kotimainen soitonopetuksen verkkopalvelu, jonka voi tilata itselleen kuukausi- tai vuosimaksulla.Kirjastosta löytyy kuitenkin paljon muuta materiaalia ukulelen alkeitten opetteluun. Esimerkiksi nuotteja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla 'ukulele alkeistaso'.
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Kysymys on varsin moniulotteinen eikä siihen liene olemassa yksiselitteistä vastausta. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että Suomen arvot ovat muodostuneet vähitellen, ajan kuluessa, itsenäisyytemme aikana vuodesta 1917.Hyvä lähde on kuitenkin Suomen hallituksen hallitusohjelma. Petteri Orpon hallituksen ohjelma 2023–2027, "Vahva ja välittävä Suomi", perustuu arvoille, jotka korostavat vapautta, vastuuta, oikeusvaltioperiaatetta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Ohjelman tavoitteena on turvata palvelut, vahvistaa taloutta ja edistää työllisyyttä, korostaen suomalaista sivistystä ja turvallisuutta. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Hyvä tapa etsiä käännöksiä on tehdä aineistotietokannassa tarkka haku ja hakea teoksia tekijän nimellä ja alkuperäisteoksen nimellä. Alkuperäisteoksen nimellä etsittäessä ilman kielirajauksia, tulevat näkyviin myös kaikki käännökset. Jos käännöksiä halutaan vain suomeksi, kannattaa hakutuloksesta valita kieleksi suomi tuloksen oikean reunan rajauksista kohdasta kieli. Saiturin joulusta löytyy useita käännöksiä, kääntäjinä mm. Tero Valkonen ja Marja Helanen.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan tämmätä tarkoittaa haastamista käräjille eli tämmit tarkoittaa käräjähaastetta. Sana esiintyy mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Taustalla on ruotsin sana stämma (haastaa oikeuteen) ja stämning (haaste).Isontalon ja Rannanjärven aikaan oli vielä voimassa vuoden 1734 laki ja sen osa pahanteon kaari (rikoslaki). Sen 18. luvussa säädettiin kirkkorauhasta ja oikeudenkäymisrauhasta. Uusi rikoslaki astui voimaan 1889.tämmi: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_83a9d9e4e29f982ba19c403c433adb7c&word=Pahategon caari luvut 15-22 Agricolaverkon verkkosivuilla: https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175917.html
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Talonpoikaissäädystä valituiksi tulleille valtiopäivämiehilleen maksoivat tuomiokunnat päivä- ja matkarahaa. Palkkiot eivät olleet yhtenäiset, vaan ne vaihtelivat tuomiokunnasta toiseen. Vuoden 1867 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajien korvaukset olivat keskimäärin 10,6 markkaa päivältä.Edustajat joutuivat itse huolehtimaan valtiopäivien aikaisesta majoituksestaan ja kustantamaan ylöspitonsa saamallaan päivärahalla. Tilannetta kuvastaa hyvin edusmies Riihimäen kommentti Suomen Talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoista vuodelta 1897: "Mielestäni tulisi tässä kohden määrätä palkka sen keskimäärän mukaan, mitä useammilla valtiopäivillä edusmiehille on palkaksi määrätty. Viime valtiopäiväin aikana oli asianlaita toinen, kun ajat...
Syntetisaattori on elektroninen laite, jonka avulla tuotetaan erilaisia ääniä. SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto määrittelee syntetisaattorin näin:https://finto.fi/seko/fi/page/01016Wikipedian artikkelissa kerrotaan erilaisista syntetisaattoreista ja laitteen historiasta:https://fi.wikipedia.org/wiki/SyntetisaattoriEsa Kotilainen esittelee syntetisaattoreita Tuubi-ohjelmassa jaksossa "Nostalgiaa ja joulutunnelmaa" 19.12.1979 (alkaa kohdasta 11:19):https://areena.yle.fi/1-4132361Tämä esittely löytyy myös Youtubesta:https://www.youtube.com/watch?v=Lz9AjtnoYsM
Kalastustaikoihin liittyvistä sammakkoarkuista vaikuttaa löytyvän tietoa ainakin Pasi Klemettisen kirjasta Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS Kirjat 2025), jonka kuvauksessa sammakkoarkut mainitaan kaksi kertaa. Kaikki Vaski-kirjastojen kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, joten en valitettavasti pääse tarkistamaan, miten laajasti teoksessa käsitellään kyseistä taikaesinettä. Myös netistä löytyy joitakin lähteitä, joiden linkit liitän tähän. Kirjallisuutta ja nettilähteitä sammakkoarkuista:Klemettinen, Pasi (2025): Tietäjät, noidat, samaanit : kansanuskon maailmassa | Vaski-kirjastot Pöntinen, Anu (3.3.2016): Kirkon alta löytyneet sammakkokirstut kertovat: taikuus oli voimissaan Suomessa vielä 1900-luvun...
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/
Puliukko-sanan alkuosa puli lienee kysymyksen aihe. Puli on lyhentymä sanasta pulituuri ’kiillotusaine, puusepänlakka’, joka < nr polityr, ns Politur (< lat politura v:stä polire ’kiillottaa’, ks. puleerata).Puliukko-sana Suomen etymologisessa sanakirjassahttps://kaino.kotus.fi/ses/
Tutkin kirjoja täällä Jyväskylän pääkirjastolla, mitä meiltä löytyy Toivakan historiasta. Teoksessa: Perinnealbumi. Keski-Suomi 2: Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski / vastaava toim.: Ismo Koponen. Kimy Kustannus 1983, löytyy kuva sivulta Toivakkaa käsittelevästä luvusta sivulta 609 Vihijärven kylältä Mataran torpan pihamaalta. Kuvassa on ikuistettuna torppari Santeri Matara perheineen 1910-luvun alussa. Kerrotaan myös, että päärakeenuksessa oli savupirtti aina vuoteen 1924. Eli Vihijärven kylällä on ainakin Mataran torppa sijainnut. Varmaksi en nyt tiedä onko Mataran torppa sama torppa kuin Matara-Aho,...
Olisikohan kyseessä ehkä Liksomin Perhe-kokoelman osioon Lapsionnea sisältyvä tarina, joka alkaa "Mä lopetin Timin kanssa seukkaamisen elokuun viides ja syyskuun alussa mä olin raskaana. Ei se mikään vahinko ollu, mä laskin, että jos mä haluun kesävauvan niin se pitää panna itään syyskuussa."
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Annetut tuntomerkit sopivat Hiltrud Baierin vuonna 2018 julkaistuun romaaniin Helle Tage helle Nächte. Tätinsä Annan puolesta kirjettä Petterille Jokkmokkiin tosin kuljettaa hänen sukulaistyttönsä Frederike.Rezension: Hiltrud Baier: Helle Tage helle Nächte - DFG
Kielitoimiston sanakirja kolmas uudistettu painos vuodelta 2012, julkaisija Kotimaisten kielten keskus, kertoo seuraavaa:Puunto: punnerrus, kuumotus, kajo, eli tässä tapauksessa varmaankin pilven puunto tarkoittaa pilven kajoa.Siinto: sinerrys, kajo, kajastus.
Minna Canthin näytelmä Työmiehen vaimo (1885) on näytelmä, eikä sitä ole kirjoitettu romaanimuotoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392
