Runokäännös on ilmestynyt kirjassa "Thank you for these illusions - Poems by Finnish women writers" (WSOY 1981). Teoksen on toimittanut ja kääntänyt suomesta englanniksi Anne Fried. Kirjassa julkaistut Rekolan runot ovat kokoelmista "Kohtaamispaikka vuosi" (1977) ja "Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille" (1972).
Museoon voidaan viitata runossa joko fyysisenä paikkana tai vertauskuvallisemmin, mutta varsinkaan fyysisenä paikkana se ei vaikuta olevan kovin yleinen runon aihe.Seuraavia mainintoja kuitenkin löysin, toivottavasti lukijoilta saadaan lisää vihjeitä!Jukka Itkosen lastenruno Museo teoksessa Kaupunkiretki (Kirjapaja 2011)Kaisa Nuoliojan lastenlauluteksti Mummo meni museoon teoksessa Lasten oma lauluvuosi (Lasten Keskus 2016)Aale Tynnin runot Museossa ja Museoiden aarteet teoksessa Kootut runot 1938-1987 (WSOY 2013)Sirkka Turkan runo Museossa on Ihmeiden Kamari teoksessa Runot 1973-2004Siilinjärveläinen erikoisuus on Matti Eskelisen kirjoittama runo Pöljän kotiseutumuseon avajaisiin 1933.
Helle Hellen teos "Hafni kertoo" löytyy Helmetistä ja se on varattavissa, https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2645854?sid=5739563062Se on tosiaan hieman vaikea löytää perushaulla, mutta tarkennettu haku auttaa. Hakukenttään kirjoitetaan kirjailijan nimi "Helle, Helle" ja valikosta kieli suomi, jos haluaa tulokseksi vain suomennokset, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Mainitsemasi Antti Tuurin kirja on nimeltään Rauta-antura (2012), joka kuvaa Lapin sodan rintamatapahtumien lisäksi jonkin verran myös kotirintaman oloja, sodan tuhoja ja esimerkiksi naisten karuja kohtaloita.Katja Ketun Runeberg-palkinnon voittanut Kätilö (2011) sijoittuu Petsamoon ja ajoittuu jatkosodan sekä Lapin sodan kynnykselle. Tarina itsessään punoutuu suomalaisnaisen ja saksalaisupseerin suhteen ympärille.Hieman tuoreemmista romaaneista voisi mainita Rosa Liksomin teosparin: Väylä (2021) ja Talo: pastoraali (2026).Muita esimerkkejä:Havaste, Paula: Yhden toivon tie (2012)Kariniemi, Ritva: Katkeraa savua (1986)Kervinen, Kaisa: Pikkupiika pakolainen (2014)Rousu, Terttu: Poikasten sota (2004)Sangen kattava listaus kauno- ja...
Kyseessä on varmaankin Helga Sjöstedtin teos Päkä Hattupää ja muut sadut (Kuvataide, 1946), johon sisältyy satu Paha Kaija. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kuvauksen mukaan se kertoo "kiukkuisesta Kaijasta, joka rikkoo kaikki lelunsa ja lelut karkaavat satumetsään tonttuväen luo. Tontut korjaavat lelut ja joulupukki jakaa Kaijan lelut jouluna muille lapsille."Tarina on toki voitu julkaista muuallakin, mutta kirjastojen tietokannoista en sitä muualta löytänyt.
Vuoden 1977 ylioppilaat löytyvät vuosikirjasta Spes patriae 1977 (Akateeminen Kustannusliike, 1978). Alla olevasta linkistä näet, missä kirjastoissa kirjaa on saatavilla.Spes patriae 1977 | Anders-kirjastot | Finna.fi
Tapio Rautavaaran kappaleen "Isoisän olkihattu" alkuperäiset suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä.Myös Vreeswijkin käännös on luettavissa verkossa. Raakakäännöksiä, joiden pohjalta Vreeswijk teki käännöksensä, ei ole saatavilla.
Harri Minkkisen kirja Tulta päin: palomiehen tositarinoita (2026) on lainattavissa, mutta sen kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä siitä varauksen OUTI-verkkokirjastossa, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaaminen on maksutonta. Noutamattomasta varauksesta peritään 2 euron suuruinen maksu.
Sekä Veikkauksen että Wikipedian sivulla todetaan, että lotossa päävoittamisen todennäköisyys on 1/18 643 560.Veikkausruudukoiden määränä tämä tarkoittaisi 19 000 000 ruudukkoa. Voittamisessa tarvitaan siis todella hyvää tuuri ja positiivista mieltä.
Valitettavasti näillä tiedoilla emme löytäneet kysyttyä kirjaa. Tunnistaisiko joku palvelun lukijoista sitä? Myös mitkä vain tarkemmat muistikuvat voivat auttaa löytämistä, esimerkiksi oliko kyseessä suomalainen vai käännetty kirja, missä luit kirjaa (koti, kirjasto, kirjakauppa) ja miten vanha se silloin oli, minkä kokoinen ja pituinen se oli, oliko kyseessä paperi- vai pahvisivuinen kirja, oliko jotakin jokaisella sivulla toistuvaa elementtiä?Voit yrittää myös löytää kirjan selaamalla Finnan hakua: tässä valmiit linkit 1970-2002 ilmestyneisiin kirjoihin asiasanalla piilokuvakirjat ja asiasanalla ratkaisukirjat.
Kylläpä esitit kinkkisen kysymyksen. Nyt ei omat tiedot riittäneet, ja kollegojen avustuksella kokosimme tällaisen koosteen, toivottavasti tästä on teille apua.: -ll- ei tässä ole pääte vaan osa verbin vartaloa, jossa tapahtuu siis astevaihtelu lt:ll (vaeltaa:vaellus), ja vartaloon sitten lisätään tuo Us-johdin. ISK kertoo, että iso osa tällaisista ltA-vartaloisista verbeistä on intransitiivisia deskriptiivisiä (kuvaavia) verbejä (esim. koheltaa, mökeltää). Kuitenkin joissakin tämäntyyppisissä verbeissä (esim. puhaltaa) on tunnistettavissa leksikaalistunut momentaanijohdin, eli ltA ei ole varsinaisesti enää pääte, vaan se on ikään kuin sulautunut sanavartaloon. Momentaanijohdin ilmaisee siis punktuaalisuutta eli hetkellistä...
Rauni Pekkalan vuonna 1964 levyttämässä kappaleessa "Milaja" lauletaan näin. Laulu alkaa: "Lausuit Igor mulle sanan milaja". Kansalliskirjaston tietokannassa laulun säveltäjiksi on merkitty Arvall ja Per Gunnar Jensen ja sanoittajaksi Helena Korpela.Rauni Pekkala: Milaja Youtubessa:https://music.youtube.com/watch?v=ABf0SZGhR3sKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
War of the Worlds sarjan kaksi ensimmäistä kautta on näytetty Star Channelilla Suomessa, mutta kolmatta kautta ei ole esitetty Suomessa ollenkaan televisiossa (War of the Worlds (2019-2022) | Sarjat.org). Maksullisista suoratoistopalveluista kolmannen kauden voi katsoa Disney+ -palvelussa tai AppleTV-palvelussa.
Suosittelisin kokeilemaan seuraavia lastenromaaneja, jotka löytyvät Kansallisesta e-kirjastosta: Kaarla: Arttu Tirttu -sarjaMursu: Myrtti-sarjaNiemelä: Mustan kuun majatalo -sarjaSupinen: Rosmariini-sarjaJouluista noita- ja tonttuseikkailua tarjoilevat Knuutilan Rosmariini ja joulun taika sekä Rosmariini ja metsänväen joulu. Näissä kaikissa on ripaus fantasiaa tai taikuutta sekä myös jännittävää seikkailua. Toivottavasti näistä vinkeistä on nuorelle kuuntelijalle iloa!Ehdotuksia muista hyvistä e-kirjaston kirjoista 6-vuotiaalle voivat myös palstan lukijat jättää kommentteihin.
Kirjaston kirjakassipalvelussa työskenteleminen vaatii monipuolista osaamista. Tärkeää on taito kohdata erilaisia ihmisiä. Palvelun asiakkailla voi olla hyvin erilaisia tarpeita, toiveita ja kiinnostuksen kohteita, joten työntekijän on osattava kuunnella, ymmärtää ja ottaa huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet.Keskeistä on myös kirjaston kokoelman hyvä tuntemus. Kirjakassien sisältöä valittaessa tarvitaan tuntemusta kirjallisuudesta ja muista aineistoista sekä kykyä löytää asiakkaalle sopivaa luettavaa tai kuunneltavaa. Lisäksi työssä korostuvat hyvät viestintä- ja koordinointitaidot palvelun sujuvaksi toteuttamiseksi.
Vanamo-kirjastoissa käytössä olevan kirjastojärjestelmän noutonumerot muodostuvat päiväkohtaisesta numerosta ja sen päivän juoksevasta numeroinnista. Numerointi koskee koko Vanamo-kimppaa, eli esimerkiksi varaus 16-0025 on 16. päivän kahdeskymmenesviides varaushyllyyn laitettu kirja koko Vanamo-kimpan alueella. Varauksia, joiden noutopaikka on jokin Hämeenlinnan kirjastoista, tehdään viikkotasolla keskiarvoisesti noin 2700 varausta, mutta määrä vaihtelee noin 1700 - 3500 varauksen välillä. Kuukaudessa varauksia tehdään noin 13 000 kappaletta. Lainoja Hämeenlinnan kirjastoissa tehtiin lokakuussa 2026 yhteensä 57 887 kappaletta. Varaushyllyssä olevia kappaleita Hämeenlinnan kirjastoissa oli samaan aikaan 11 126 kappaletta. Jos...
Valitettavasti kappaleeseen ei löytynyt julkaistua nuottia Suomen kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta tai digitaalisten nuottien tarjoajilta.Lähteet: Finna.fi, Bells Publishing Oy