Orm Punainenhan on ruotsalaisen Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva romaani. Päähenkilö Orm Punaisen miekan nimi on Blåtunga ja Ormin vanhan ystävän Tooken miekan nimi on taas Rödnäbba.
Herman Melvillen ”Moby Dick” on suomennettu oikeastaan ainakin neljä kertaa. Tosin lähes sadan vuoden takaiset käännökset ovat molemmat lyhennelmiä:Ensimmäinen näistä, ”Valkoinen valas” (1928), on Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan julkaisema, ja sen suomentajaksi on ilmoitettu Arvi Nuormaa.Toinen saman aikakauden (1929) ”Valkoinen valas” on Gummeruksen niin kutsuttu nuorisopainos, jonka suomensi Eino Auer. Se on siis nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu ja niin ikään lyhentäen suomennettu versio alkuperäisestä klassikosta. Ensimmäinen lyhentämätön suomenkielinen laitos on vuodelta 1956 ja Seppo Virtasen kääntämä; se kantaa nimeä "Moby Dick eli Valkoinen valas".Antero Tiusasen käsialaa oleva suomennos taas tunnetaan ytimekkäämmin...
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic...
Kohtaa, jossa Aleksis Kivi mainitsisi ylioppilaan en onnistunut löytämään, mutta on olemassa sitaattikokoelmia, joista voit etsiä tilaisuuteen sopivaa aforismia Kiven tuotannosta: Kivi, Aleksis, ja Juhani Kohonen:Kivi, Aleksis. ALEKSIS KIVEN AJATUKSIA. 1984.Elämä on Iloleikki!: Sitaatteja Aleksis Kiven Teoksista. Otava, 2004.
Etsin kuunnelmaa elävän arkiston kokoelmista. Sieltä en sitä löytänyt, mutta kaikenlaista muuta mukavaa ja yllättävääkin löytyi. Linkki Elävä arkisto.Kuunnelmaa kannattaa kysyä Kavista eli Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta. Linkki sivulle. Kavin tietopalvelu löytyy tämän linkin alta.
Seuraaviin kokoelmiin kannattaa tutustua:Häävene vesiä käypi. Runoja ja riimejä hääparilleJuhla on runojen aikaa.Tämän runon haluaisin kuullaTätä runoa en unohdaKauniita runoja on paljon. Ehkä seuraavien runoilijoiden teoksia voisi selata:Katri Valan Kootut runotEdith Södergranin Elämäni, elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Kootut runotTommy Tabermannin Valitut rakkausrunot tai Kootut runot tai moni muukin Tabermannin runokirja.Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista löytyy sopivaa kaikkiin tilanteisiin.Myös Makupalat.fi:n runoja kannattaa selata:https://www.makupalat.fi/fi/k/10797/hae?category=114565&sort=title&orde…
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastojen lehtivalikoimaa voit etsiä Helmet.fi-verkkokirjastosta. Jos haluat laajentaa etsintää muiden kuntien kirjastoihin, kannattaa käyttää Finna.fi-palvelua.Helmet-alueella sekä Kauppalehti että Talouselämä on luettavissa useissa kirjastoissa, esimerkiksi Helsingin Oodissa ja Espoon Isossa Omenassa.
Virallista nuottia ei kappaleesta näytä julkaistun. Musescore-sivustolta kappaleesta löytyy pianosovitus, mutta siihen ei ole nuotinnettu laulumelodiaa.
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä...
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Helsingin kaupungin kirjaston yksiköistä paperilehtenä Ilta-Sanomat tulee 16 kirjastoon. Näet kirjastot tätä linkkiä klikkaamalla. Paperinen Iltalehti tulee seitsemään kirjastoon, Näet kirjastot klikkaamalla tätä linkkiä. Sähköisessä muodossa kirjastossa voi lukea vain kaikille avoimia Ilta-Sanomien ja Iltalehden sivuja.
En valitettavasti löytänyt Einari Vuorelan runoa, joka alkaisi noilla sanoilla, vaikka sen kuvasto sopisi hyvin hänen tuotantoonsa.OUTI-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Vuorelan runoteoksia, joista kyseistä runoa voi yrittää etsiä.
Hei!Wikipedian mukaan musiikin Jouko Turkan 12-osaiseen TV-sarjaan Seitsemän veljestä sävelsi Atso Almila. "Televisioon hän sävelsi musiikin Jouko Turkan Seitsemään veljekseen (1989)." Tässä vielä linkki koko Wikipedian juttuun TV-sarjasta josta löytyy myös säveltäjä ketä klikkaamalla saa lisätietoja hänestä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsem%C3%A4n_veljest%C3%A4_(televisiosarja)
