Pääsisiköhän näillä alkuun?Kirjoja Helsingin Kivinokasta:Kivinokka | Helmet-kirjastot | Finna.fiKivinokka : kesäinen keidas | Helmet-kirjastot | Finna.fiKesämaja appelsiinilaatikoista : Kivinokka stadin kupeessa | Helmet-kirjastot | Finna.fiYmpäristötaidetta Kivinokassa = Environmental art in Kivinokka | Helmet-kirjastot | Finna.fiRunoa ja proosaa Kivinokasta | Helmet-kirjastot | Finna.fiArtikkeleita Kivinokasta:Kivinokka kiinnostaa uusia mökkiläisiä : vanha kansanpuisto varustautuu taistoon rakentamista vastaan (Helsingin Sanomat 25.7.2000)Satojen mökkien Kivinokka on kaikille avoin käydä ja kulkea : työväestön kesäsiirtola keskiluokkaistuu ja pelkää tulevaisuutta (Helsingin Sanomat 29.6.2003)Kaikille avoin kesäparatiisi (Kansan uutiset...
Kansallisbiografian mukaan taiteellisesti lahjakas Signe Brander (1869-1942) harrasti maalaamista ja suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon, mutta ei työskennellyt opettajana. Hän löysi oman alansa valokuvauksesta.Meilä ei ole asiantuntemusta arvioida taideteosten aitoutta tai arvoa, mutta arviota voi pyytää esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta Hagelstam & Co | Osta & MyyBrander, Signe, 1869-1942 - KANTO - Finto
Steinerkouluista on olemassa kirjoja. Kirjoja on sekä eri kaupunkien steinerkouluista että steinerkoulusta ja -pedagogiikasta yleensä. Alla muutama esimerkki:Perustietoa steinerkoulusta | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulu | Helmet-kirjastot | helmet.fiSteinerkoulun tarina | Helmet-kirjastot | helmet.fiTietoa, taitoa, taidetta : Helsingin Rudolf Steiner -koulu 50 vuotta = Kunskap, kunnande, konst : Rudolf Steinerskolan i Helsingfors 50 år | Helmet-kirjastot | helmet.fiOmassa rytmissä : Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulun ABC : leikistä luovaan ajatteluun | Helmet-kirjastot | Finna.fiKirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa | Helmet-kirjastot | Finna.fiLisää kirjoja voi etsiä...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi asiasanalla työleirit Eila Pennasen nuortenromaani Tunnussana ystävyys (1956).Kirjaa kuvaillaan näin: "Yhteiskunnallisesti valveutunut 16-vuotias Iira matkaa kansainväliselle työleirille Lappiin tarkoituksenaan sekä parantaa kielitaitoaan että auttaa Lapin vähäosaisia. Nuorten väliset kulttuurierot aiheuttavat välillä ristiriitoja, ja myös pienen lestadiolaiskylän asukkaat vieroksuvat ulkomaalaisia, varsinkin mustaa poikaa. Leirillä pohditaan sodan syitä, vihaa, rauhanaatetta ja aseettomuutta: onko asepalvelus välttämätön? Juuri sodasta selviytyneille suomalaisille kysymys on hämmentävä. Hämmennystä aiheuttavat Iiralle myös vanhempiensa ristiriidat. Isä ja äiti ovat eronneet kun Iira on...
Kysymys luomuviljelyn eli luonnonmukaisen viljelyn ja muunlaisen viljelyn välisistä eroista on valtavan laaja.Lyhyesti sanottuna luonnonmukainen viljely poikkeaa muusta maataloustuotannosta ainakin Suomessa siten, että tällainen viljely perustuu esimerkiksi EU:n yhteisen luomuasetuksen määrittelemiin tuotantosääntöihin sekä Ruokaviraston ohjaamaan tuottajiin kohdistuvaan luomuvalvontaan.Konkreettisemmin ajateltuna luomuviljelijät eivät voi käyttää esimerkiksi synteettisiä kasvinsuojeluaineita, väkilannoitteita tai geenimuunneltuja organismeja. Myös jalostuksessa on tiukkoja rajoituksia sille, miten vaikkapa lisäaineita saa käyttää. Rajoitukset saattavatkin tehdä viljelystä, eli myös luomuporkkanoiden kasvattamisesta, työläämpää.Aiheesta...
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en onnistunut löytämään, mutta hyvinkin samankaltaiselta vaikuttaisi esimerkiksi Diane Duanen "Haluatko velhoksi?" (suom. 2003), joka on Velhonuoret-sarjan avausosa. Sen taikuudesta tietämätön päähenkilö löytää kirjastosta kirjan, joka osoittautuu velhouden oppikirjaksi. Protagonisti alkaakin opiskella velhoutta ja päätyy lopulta myös toiseen ulottuvuuteen, mutta varsinaista sisäoppilaitosta tai taikakoulua teos ei ilmeisesti sisällä.Toinen mieleeni tullut vaihtoehto on Reeta Aarnion "Maan kätkemät" (2008), jossa päähenkilö löytää kirjastosta oven, jonka kautta hän päätyy salaperäisille taikatunneille. Myös tämä on sarjan ensimmäinen osa.Taikakouluihin sijoittuvista kirjoista on kysytty palvelusta...
Kansallisarkiston hallinnoima ja netissä oleva Sotasurmasampo 1914-1922 (linkki: Sotasurmasampo ) voisi olla hyvä tietolähde Porvoon punakaartin jäsenten selvittämiseen. Klikkaa ensin kohtaa "Sotasurmat" ja sen jälkeen voit rajata hakutulosta esimerkiksi syntymäpaikan, kirjoillaolokunnan tai kuolinkunnan mukaan. Saat hakutulokseksi listan henkilöistä, ja näet samantien oliko henkilö punaisten vai valkoisten puolella. Henkilönnimeä klikkaamalla saat vielä jonkin verran lisätietoja. Toinen tapa on hyödyntää Kansallisarkiston digitoituja sanomalehtiä. Hakutermin ollessa "Porvoon punakaarti" tulee nämä vanhat sanomalehtiartikkelit esiin (linkki: sanomalehdet ). Klikkaa haluamasi lehden nimeä, jolloin saat koko sivun näkyviin. Jos lehden...
Sairaanhoito-oppilaitosten opiskelijavalinnoissa 1960-luvulla selvitettiin hakijoiden soveltuvuutta alalle. Hakijoita pisteytettiin koulumenestyksen, psykologisen testin, haastattelun sekä opettajien havainnoinnin perusteella. Kirjassa Sairaanhoitajattaria Auran rannalta (1993) kerrotaan tarkemmin opiskelijavalinnasta sivuilla 132-133.1960-luvulla opintonsa aloittaneet muistelevat pääsykokeita Sairaanhoitajia Suomen Turusta -kirjassa (2013) sivulla 62: "Valintaprosessia pidettiin mielenkiintoisena teoreettisine ja käytännön testeineen. Opiskelija kävi valintatilaisuudessa läpi useita kohteita, joissa hänen soveltuvuuttaan alalle mitattiin. Oli esimerkiksi matkalaukun pakkaamista ja kirjallisuuden valintaa annetusta kirjatarjonnasta....
Koskenniemen runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. 26.6.2018 vastattiin runon ja laulun synnystä:"Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931: Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi." Linkki vastaukseen. Runo löytyy monessa muodossa eri kirjastojen kokoelmista. Linkki Vaski kirjastoon.Netistä runon sanat löytyvät esim. Vanamon varjot blogista. Linkki sivulle. Myös YouTubessa on laulusta versioita.
Postin mukaan vanhat 1. ja 2. luokan ikimerkit ovat samanarvoisia kuin nykyinen kotimaan ikimerkki, joka on tällä hetkellä (23.6.2026) arvoltaan 3 €. Postin antama arvo tarkoittaa sitä, että merkit käyvät arvostaan postimaksuksi.Jos taas mietitään merkin keräilyarvoa tai nimellishintaa, on kysymys hieman monisyisempi: Filatelia-sivuston mukaan kaikki postimerkit on luetteloitu, mutta hinnat ovat kauppiaiden myyntihintoja. Keräilijöiden maksamat käytännön hinnat ovat yleensä noin 30–50 % luettelohinnoista, mutta asiaan vaikuttavat paitsi kysyntä ja tarjonta myös esimerkiksi myytävän postimerkin kunto. Suomalaisia merkkejä käsitteleviä luetteloita ovat LAPE ja NORMA, joita löytyy myös useista eri kirjastoista.Edellä mainitut seikat huomioon...
Kirjastohakemiston tietojen mukaan Uudenmaan kirjastoissa ei ole tarjoilla kaitafilmin digitointia: Kaitafilmin digitointi – Kirjastohakemisto – Kirjastohakemisto Helsingin Malmin kirjastossa on ennen ollut 8 mm kaitafilmin digitointimahdollisuus, mutta tällä hetkellä kyseisen digitointitilan varauskalenteri on kiinni: Tilavarauspalvelu Sivuilla kerrotaan, että "VHS-kasettien ja MiniDV-kasettien digitointi ei ole valitettavasti tällä hetkellä käytössä laitteen rikkoutumisen vuoksi." Sivulla ei ole mainintaa kaitafilmien skannerin toiminnasta, joten Malmin kirjastosta voi varmistaa, että olisiko kaitafilmin skannaus kuitenkin mahdollista. Malmin kirjaston yhteystiedot löytyvät Helmet-kirjastojen verkkosivuilta: Kirjastot ja aukioloajat...
Voisikohan kyseessä olla Laura Fitinghoffin romaani Hallatunturin lapset? Se on ilmestynyt alunperin ruotsiksi vuonna 1907 ja ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1911. Kirjasta on otettu useita painoksia, ja vuoden 1952 painos ilmestyi Nuorten toivekirjaston kymmenentenä kirjana. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kirjasta tällainen kuvaus: "Nälkävuonna 1860 seitsemän sisarusta jäävät orvoiksi Ruotsin Norrlannissa Hallatunturilla: äiti kuolee raskaan työtaakan ja nälän johdosta, isä oli kuollut jo aiemmin kaatamansa puun alle; hän oli alkanut juopotella katovuosina ja tullut heikoksi ja kömpelöksi. 13-vuotiaan Ante-pojan johdolla lapset lähtevät vaeltamaan etelää kohti paremman elämän toivossa. Vaihtoehtoina olisivat...
Sisä-Suomen suurjärvi käsitti Muinais-Päijänteen ja Muinais-Saimaan ja niitä pohjoisessa yhdistävät vesistöt. Suurjärvi syntyi, kun jääkauden jälkeen muodostuneet vesialueet yhdistyivät toisiinsa maankohoamisen myötä n. 5100 eaa. Suurjärvivaihe kesti mahdollisesti vain muutamia satoja vuosia. Maankohoamisen jatkuessa järvialtaat kallistuivat ja yhteys niiden välillä katkesi. Maankohoaminen johtuu siitä, että jääkauden aikana jää painoi maankuorta. Jään sulaessa paino väheni ja maa alkoi nousta vähitellen. Vääjäämättömän maankohoamisen vuoksi suurjärvi ei voinut säilyä nykyaikaan asti.Lähteet: Sisä-Suomen suurjärvi – WikipediaJantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86 (...
Tällainen runo sisältyy Mia Bernerin kirjaan "PS : merkintöjä suruvuodelta" (Tammi, 1986). Saarikoski on kirjoittanut runon alun perin ruotsiksi ja sen on suomentanut Kaj Westerberg. Ruotsinkielinen runo alkaa: "Hjärtat den ensammaste av alla varelser" (s. 457). Suomenkielinen runo alkaa: "Sydän kaikista olennoista yksinäisin" (s. 349). Suomenkielinen runo on julkaistu myös "Suomen kuvalehden" vuoden 1986 numerossa 36 sivulla 46.
UP-lehdet 2011-2023 ovat luettavissa täällä: Lehtiarkisto | Ulkopolitiikka.fiEduskunnan kirjastossa on luettavissa numerotvsk. 1(1961)-60(2023)ei ilmestynyt 1969-1971 ; 1972 ilm. vain nro 1Lisänumerot: Kosovo-erikoisnumero 1999Ulkopolitiikka | Eduskunnan kirjasto | Eduskunnan kirjasto @ FinnaEduskunnan kirjasto on kaikille avoin ja suurin osa palveluista on maksuttomia.Eduskunnan kirjastoAurorankatu 600100 HelsinkiTavoitat asiakaspalvelun myös numerosta 09 432 3423 tai sähköpostilla kirjasto.lainaus@eduskunta.fi
Ensimmäinen vaikuttaisi olevan E. T. A. Hoffmannin novelli Nukuttaja, mutta kyseisessä novellissa ei ole Aino-tematiikkaa. Novelli sisältyy kokoelmaan Yökappaleita (2011). Toinen kysytty kirja on Miina Supisen Mantelimaa.Linkit:Kirjasampo: Nukuttaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufa1edb78-e145-4b38-8b2d-7e4e2ec40c9bKirjasampo: Mantelimaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4207103
Kysyin apua kollegoiltakin ja kokosimme alla olevan listan. Toivottavasti näistä löytyy mielenkiintoista luettavaa. Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä, Jane / Punaiset osat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Nelson%25252C%252BMaggieOlivia Laingin tuotanto https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=olivia+laing&type=AllFields Annie Ernaux´n tuotanto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176026068457Vidgis Hjort: Perintötekijät, Onko äiti kuollut, Toisto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au37f56bcb-f56f-4e6e-bb94-b6e3ee91864bSara Stridsberg:...
