Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Näiden kirjojen kanssa voisit päästä alkuun, ne ovat varattavissa Helmet-kirjastosta:Kansallispuku / Leena Holst. "Kirjassa käydään läpi 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat."Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut / Toini-Inkeri Kaukonen. "Kirja käsittelee kansanpukuja vaatekappale ja alue kerrallaan, kansallispukuja niiden syntyvaiheista lähtien sekä esittelee lyhyesti kaikki suomenkielisten alueiden puvut, jotka kirjan ilmestymiseen mennessä oli koottu." (Eerola)Tästäkin teoksesta voisi olla hyötyä, se on mahdollista tilata kaukolainana (maksullinen): Ken kantaa Kalevalaa : 1835 Kalevala 1985 : Museoviraston ja Kalevala koru oy:n näyttely (...
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Ilmeisesti kyseessä oli kirjaimellisesti kaappi, jossa säilytettiin lääkkeitä. Kaappi sisälsi joko ihmisille tai eläimille tarkoitettuja lääkkeitä, ensiapuvälineitä ja hoito-ohjeita. Kaapin omisti esimerkiksi pienviljelijäyhdistys ja se sijaitsi jonkun yhdistykseen kuuluvan henkilön talossa.Ks. esim. Eläinten ystävä 1.5.1924, s. 21 tai Yhteistyö 1.3.1929 s. 15.
Helppoja ja nopeita kasvisruokaohjeita löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:Paula Heinonen: Vegaanin kotiruokaaElina Innanen: Chocochilin arkiruokaa, Yhden astian vegaaniruoat tai Lapsiperheen vegaanikeittokirjaMakeiden leivonnaisten leivontaan suosittelen teosta Tiina Tohu: Urbaani vegenda
"Nukkuneen rukous on käytetty vertaus sellaisesta joka unehtuu, sammuu, raukeaa, nököttää, loppuu, katkeaa tai on hiljainen" (Sakari Virkkunen, Suomalainen fraasisanakirja). Sanonta perustunee vanhaan suomalaiseen sananlaskuun "Vaipuu niinkuin nukkuneen rukous" (Matti Kuusi, Vanhan kansan sananlaskuviisaus).
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Kirjoja kreikkalaisesta mytologiasta on useita, tässä Helmetin hakutulos, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Näistä ehkä helpoimpia ja lähestyttävimpiä ovat David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Alf Henriksonin Antiikin tarinoista. Molemmat löytyvät myös Celia-kirjastosta (äänikirjoina), https://www.celianet.fi/hae-kirjaa/tarkennettu-haku/?search=mytologia&a…Bellingham, David, Kreikan mytologiaKertomuksia kreikkalaisista jumalista ja jumalolennoista - myyttejä, jotka vaikuttavat kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, maalaustaiteen ja teatteritaiteen kautta.Henrikson Alf, Antiikin tarinoita. 1 : Itämaat ; Hellas ; Hellenismi ; Kreikkalaisroomalainen mytologiaKreikan mytologian ihmiset,...
Tässä on suosituksia kirjoista, jotka sopivat arkkityyppien opiskeluun ja ymmärtämiseen — erityisesti Jungin psykologian, mytologian, tarinankerronnan ja symboliikan näkökulmista.Jung, Carl G. & Franz, M.-L. von ym.: Symbolit: Piilotajunnan kieli.Ehnberg, Lars: Unia, satuja ja myyttejä : johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan. Noxboox 2013.Ehnberg, Lars: Satujen aarre: jungilainen tulkinta Grimmin sadusta Kolme höyhentä. Noxboox 2022.Estés, Clarissa Pinkola: Naiset jotka kulkevat susien kanssa: villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa. Basam Books 2014.Leino, Eeva Maria: Pohjoisen alitajunnan maa: tarina naiseuden myyteistä. Viisas Elämä 2022.Saariluoma, Liisa: Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit...
Hesiodos kertoo kirjassaan Työt ja päivät, miten onnettomuus ja paha on tullut maailmaan. Teoksen suomentaja Paavo Castrén taustoittaa Pandoran tarua siihen laatimassaan selitysosuudessa, mutta jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko toivon jäämisessä lippaaseen kyse toivottomuudesta vai toivon säilymisestä."Kun Zeus rankaisi ihmiskuntaa riistämällä siltä tulen, titaani Prometheus varasti sen jumalilta takaisin. Tästä rikoksesta Zeus rankaisi Prometheusta sitomalla hänet vuoreen kotkan nokittavaksi. Ihmiskuntaa Zeus rankaisi lähettämällä sen keskuuteen houkuttelevan ja vastustamattoman onnettomuuden, Pandoran. Zeus käski Hefaistosta muovaamaan maasta ja vedestä ihmisäänellä ja sisimmällä varustetun jumalallisen neidon, Pallas Athenea...
