Tutkin kirjoja täällä Jyväskylän pääkirjastolla, mitä meiltä löytyy Toivakan historiasta. Teoksessa: Perinnealbumi. Keski-Suomi 2: Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski / vastaava toim.: Ismo Koponen. Kimy Kustannus 1983, löytyy kuva sivulta Toivakkaa käsittelevästä luvusta sivulta 609 Vihijärven kylältä Mataran torpan pihamaalta. Kuvassa on ikuistettuna torppari Santeri Matara perheineen 1910-luvun alussa. Kerrotaan myös, että päärakeenuksessa oli savupirtti aina vuoteen 1924. Eli Vihijärven kylällä on ainakin Mataran torppa sijainnut. Varmaksi en nyt tiedä onko Mataran torppa sama torppa kuin Matara-Aho,...
Olisikohan kyseessä ehkä Liksomin Perhe-kokoelman osioon Lapsionnea sisältyvä tarina, joka alkaa "Mä lopetin Timin kanssa seukkaamisen elokuun viides ja syyskuun alussa mä olin raskaana. Ei se mikään vahinko ollu, mä laskin, että jos mä haluun kesävauvan niin se pitää panna itään syyskuussa."
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Annetut tuntomerkit sopivat Hiltrud Baierin vuonna 2018 julkaistuun romaaniin Helle Tage helle Nächte. Tätinsä Annan puolesta kirjettä Petterille Jokkmokkiin tosin kuljettaa hänen sukulaistyttönsä Frederike.Rezension: Hiltrud Baier: Helle Tage helle Nächte - DFG
Kielitoimiston sanakirja kolmas uudistettu painos vuodelta 2012, julkaisija Kotimaisten kielten keskus, kertoo seuraavaa:Puunto: punnerrus, kuumotus, kajo, eli tässä tapauksessa varmaankin pilven puunto tarkoittaa pilven kajoa.Siinto: sinerrys, kajo, kajastus.
Minna Canthin näytelmä Työmiehen vaimo (1885) on näytelmä, eikä sitä ole kirjoitettu romaanimuotoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.Jos haluat kysyä lisää aiheesta, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan E-kirjastoon:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedotVoit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen.
Internetistä löysin Ylen artikkelin, missä sanotaan näin: Lännensarja Smith ja Jones pyöri Suomessa MTV:llä vuosina 1972-73 ja se uusittiin vuonna 1980. Tämä tieto on vuodelta 2008.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/vanhoja-sarjoja-janosik-smith-ja-jones-painajainen.htmTarkempia tietoja voisi kysyä Kansalliselta audiovisuaaliselta insituutilta. Heillä on asiakaspalvelu:https://kavi.fi/erikoiskirjasto/yhteystiedot/
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2026 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2025 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2025 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2025.
Etsimäsi kirjat voisivat olla Katri Mannisen Sikabileet (1996), Megakesä (1997), Bittitiikeri (1998) ja Supersivari (1999). Ne kuvaavat neljän ystävyksen, Augustan, Ullan, Samin ja Elisan elämää ja railakkaita nuoruusvuosia.
Voisikohan muistelemasi sarja olla Anneli Kannon ja Terhi Rannelan yhdessä kirjoittama Kuparisaari-trilogia (Karisto, 2011-2013)? Sen osat ovat Tähystäjäneito (2011), Korkea puoliso (2012) ja Kapinallinen (2013). Finnan esittelytekstissä Tähystäjäneitoa kuvataan näin: "Vauraan Sarmatian tähystäjäneito, 17-vuotias Amaya, matkustaa kolkolle Khalkoksen saarelle osallistuakseen valtiollisiin hautajaisiin. Oppaakseen suloinen Amaya saa hallitsijahuoneen töykeän neuvonantajan, Miroslavin. Kun Amaya on edustusvelvollisuutensa hoitanut ja valmis palaamaan kotiin, selviää, että Khalkoksen hovilla on neidon varalle pahaenteinen, pelottava suunnitelma, joka muuttaa Amayan elämän peruuttamattomasti." Kirjat ovat lainattavissa...
Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
"Luha on jokin rikkinäinen tai huono esine tai asia. Pata taas tarkoittaa joissakin yhteyksissä jotakin äärimmäistä (ks. patalaiska). Pataluhaksi haukkuminen merkitsee perinpohjaista sanallista ryöpyttämistä, haukkumista oikein huonoksi." (Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä)luha - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Kyseessä on varmaankin Nicholas Shakespearen Lumessa (Snowleg, suom. Hilkka Pekkanen, 2006).Linkistä voit lukea kirjan kuvailun ja saatavuuden Vaski-kirjastoissa.
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Hei!Ehdottaisin näitä teoksia, jotka kukin käsittelevät ihmisen suhdetta luontoon ja terveyteenkin: Eeva Meltio: Pedot = animals (sarjakuvanovelleja)Monika Fagerholm: Meri: neljä lyyristä esseetäPeter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä: kertomus sinänsä (pienoisromaani)Pipsa Lonka: Toinen luonto (näytelmä)Pauli Hautala: Katseen maanosat (runoja)Harri Hertell: Älä häiritse iltaa (runoja) Lisäksi kaksi ehdotusta hiukan yli 200 sivun:Aura Koivisto: HarhamatJohanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi Toivottavasti joku näistä teoksista resonoi!
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970).
Sanat löytyvät teoksesta teoksesta Tässä taivas, tässä maa : rakkauslaulujaTässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja | Helmet-kirjastot | helmet.fiAale Tynni on suomentanut kyseisen tekstin. Alkuperäinen ranskankielinen teksti on belgialaisen laulaja-lauluntekijä Jacques Brelin tuotos.
