Helmet-kirjastoissa on Charles Darwinin Lajien synty -kirjasta eri painoksia sekä alkuperäiskielellä englanniksi että muilla kielillä. Alla linkki suomenkielisiin Lajien synty -painoksiin, joita on Helmet-kirjastoissa.(Tekijä:darwin, charles AND Kaikki kentät:lajien synty) | Hakutulokset | helmet.fi
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood...
Toppo-sarjakuvan (tunnetaan myös nimillä Houkka ja Dunce) luoja on Tromssasta kotoisin oleva Jens K. Styve. Aamulehden sisällöllisiin valintoihin emme voi ottaa kantaa, vaan niitä kannattaa kysyä suoraan lehden toimitukselta: Näin otat yhteyttä Aamulehden toimitukseen. Lähde: Suomen sarjakuvaseura ry: Styve saa vanhan taikinajuuren eloon – Houkka-strippisarjakuva Sarjainfon arviossa (26.8.26)
Englanninkielisen wikipedian mukaan Ruotsin kuningasta kutsutaan His Majesty the King of Kingdom of Sweden. Noustessaan valtaistuimelle Kaarle XVI Kustaa valitsi arvonimekseen yksinkertaisesti Ruotsin kuningas (King of Sweden).https://en.wikipedia.org/wiki/Monarchy_of_SwedenKuningashuoneen omilla verkkosivuilla käytetään muotoa His Majesty the King Carl XVI Gustaf. https://www.kungahuset.se/english/royal-house/hm-the-kingSuoraan puhuteltaessa käytetään muotoa Your Majesty. https://yle.fi/a/3-7844745Lisää kuninkaallisten arvonimistä Timanttisalongin jutussa https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa.
Taideteosten arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Esimerkiksi:https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Suomen luontolehden mukaan sienissä voi olla paljon erilaisia ötököitä. Tateista, haperoista ja rouskuista voi löytää kovakuoriaisia, kun taas sieni-, harso- ja talvisääskien sekä kärpästen toukkia voi löytää kääpämäisistä sienistä. Lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/arkiston-aarteita-sienensyojat/
Urheilumuseo Tahto kerää tietoa suomalaisesta liikuntakulttuurista, joten tätä kannattaa kysyä sen kirjasto- ja tietopalveluista. Myös Suomen urheiluhistoriallinen seura voisi olla hyvä tietolähde kysymyksiisi.
Tässä kirjavinkkejä. Bertell, Ann-Luise: Halun ja surun maaCollins, Karin: Hanko-trilogia (Säilyt sydämessäin, Suon luonas kaipuuni on, Tuo aika mieleen palaa)Havaste, Paula: Kaksi rakkautta; Yhden toivon tieKallio, Katja: Tämä läpinäkyvä sydänMustonen, Enni: LapinvuokkoNivukoski, Paula: Kerran valo katoaa
Kysymäsi runo on Lauri Pohjanpään "Sataa...", ja se on alun perin ilmestynyt hänen kokoelmassaan Sininen hämärä vuonna 1933. Runo alkaa säkeillä: "Kukat yössä havahtaa. / - Sade jossain putoaa. // Pisaroitten soittelon / koko metsä kuullut on."Mainittu kirja on saatavana Vaski-kirjastoissa Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotLisäksi "Sataa..."-runo sisältyy seuraaviin Lauri Pohjanpään valittujen ja koottujen runojen kokoelmiinMetsän satuja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKaipuu ylitse ajan | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotValitut runot | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVoit tehdä verkkokirjastossa itse varauksen kyseisiin kirjoihin tai voit kääntyä lähimmän kirjastosi...
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Yksi mahdollinen ehdokas on Bernardo Bertoluccin elokuva Suojaava taivas (The Sheltering Sky, 1990). Se perustuu Paul Bowlesin samannimiseen romaaniin ja kertoo amerikkalaisesta pariskunnasta, joka matkustaa Pohjois-Afrikkaan. Elokuvassa mies kuolee. Elokuva on julkaistu Suomessa DVD:llä ja löytyy monesta kirjastosta.
Karttoja voi ostaa muun muassa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta. Osta kartta | MaanmittauslaitosMyös kaupunkien ja kuntien paikkatieto- ja mittauspalvelut auttavat asiassa. Jos tarkoitus on teettää oma visuaalinen kokonaisuus, jota ei suoraan löydy virallisista kartoista, kannattaa kääntyä mainostoimistojen tai painotalojen puoleen. Hinnasta en toki siinä tapauksessa osaa sanoa.
Hei ja kiitos viestistä!Jos kirjaston asiakas ei käytä verkkopalvelua 18 kuukauteen, tili siellä poistetaan tietosuojasyistä. Tämä koskee siis tuonne verkkokirjastoomme tekemiäsi listoja ja tallennettuja hakuja. Kirjastokorttisi eli asiakkuutesi Keski-kirjastoissa ja sen tiedot eivät vanhene ja ole poistumassa mihinkään. Ne poistuvat vain asiakkaan pyynnöstä. Pääset verkkokirjastoon (keski.finna.fi) tavalliseen tapaan kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla, siinä kohdassa tili verkkokirjastoon luodaan uudelleen.
