Tiedustelin asiaa Tampereen kaupunginkirjastolta. Pääkirjasto Metsossa Aamulehteä on mikrofilmattuna aikavälillä 3.12.1881–31.12.2023, poislukien 31.3.1949–14.6.1949. Mikrofilmien lukemiseen varataan erillinen aika: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#sanomalehdet-ja-mikrofilmit Mikäli asut Jyväskylän lähellä ja opiskelija Jyväskylän yliopistossa, sinun kannattaa käyttää Jyväskylän yliopiston kirjaston palveluita. Jos sinulla on yliopiston Haka-tunnukset, pääset sitä kautta tutkimaan Aamulehden numeroita Kansalliskirjaston palvelussa vuosilta 1939-2018. Lisätietoa Jyväskylän yliopiston palveluista: https://www.jyu.fi/fi/osc/kirjasto/tietoaineistot/digiarkisto Jyväskylän...
Ruotsissa on tosiaan uutisoitu Mari Jungstedtin kustantamovaihdoksesta. Uusi, syksyllä 2026 ilmestyvä teos När göken tystnar, joka aloittaa uuden dekkarisarjan, ilmestyy Norstedt-kustantamolta, kun Albert Bonniers Förlag -kustantamo on julkaissut hänen aiemmat teoksensa. Jungstedtin suomenkielisiä teoksia on julkaissut Otava. Lähteet: Mari Jungstedt byter till Norstedts – ny spänningsserie på gång - Boktugg.seMari Jungstedt | OtavaMari Jungstedt – WikipediaNär göken tystnar | Mari Jungstedt | Inbunden
Tähän lauluun on useita suomenkielisiä sanoituksia. Erkki Ainamon sanoitus "Üsküdar" alkaa: "Üsküdarin yllä riehuu tuuli ja sadesää. Kastuneena kultani tuossa huoletta kiirehtää". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:112 kitaralaulua (Fazer, 1968)Koulun musiikki. 5-6 / Vesa-Heikki Mikkola, Jari Sikander (Otava, 1988)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)
Jari P. Havian mukaan Gerry & The Pacemakers ei käynyt Suomessa 1960-luvulla. Ensimmäinen Suomen-vierailu tapahtui vasta 27.-29.08.1992. Yhtye esiintyi tuolloin Kokkolan jäähallissa Venetsialaisten aloituskonsertissa. Sen jälkeen Gerry kävi esiintymässä Suomessa vielä kaksi kertaa: Vuokatin Katinkullan "Back to the sixties" -viikonlopussa vuonna 1999 ja Turun Logomossa vuonna 2013.Lähde:Havia, Jari P.: Liverpoolista kajahtaa merseybeat! : Beatlesin aikalaiset : liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa (Tallinna-kustannus Oy, 2022)
Vuosina 2002-2021 oli olemassa koulukaverit.com-sivusto, josta pystyi etsimään vanhoja koulukavereita, tai ainakin sellaisia, jotka olivat kyseiseen palveluun rekisteröityneet. Sivustoa ei enää ole, se suljettiin vuonna 2021, joten nykyään ei ole mitään yhtenäistä, yhtä paikkaa, josta tiedot helposti löytyisivät. Jos haluaa löytää vanhojen koulukavereiden yhteystietoja vaikkapa luokkakokouksen järjestämistä varten, niin esimerkiksi Facebook voisi olla hyvä paikka aloittaa. Ja aina joku tuntee jonkun ja tämä taas jonkun, joten ei auta muu kuin ottaa vanhanaikaiset keinot käyttöön!Lähteet:Koulukaverit – Wikipedia
Candlefordin postineidin tuotantokaudet 1-4 löytyvät dvd-versioina eri kirjastojen kokoelmista. Ensimmäinen kausi on saatavilla OUTI-verkkokirjaston mukaan esimerkiksi Haukiputaan kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1009587?sid=5355841737Muita tuotantokausia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta Finna tietokannan mukaan ne löytyvät muista kirjastoista. Kaudet 2 - 4 löytyvät muun muassa Merijärven kunnankirjaston varastosta. Kausi 2 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563060?sid=5355845181Kausi 3 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563059?sid=5355845181Kausi 4 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563058?sid=5355845181 ...
Ester Melanderin säveltämä ja sanoittama "Mummola" alkaa: "Paras paikka maailmassa mummola on mulle. Siellä päivä aina paistaa murhetta ei tulle". Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952).
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
Katriina Murtomaa on säveltänyt ja sanoittanut neljä laulua, joissa kaikissa on sama melodia ja samat muistamasi alkusanat. Laulut ovat "Kiiltomadon sadelaulu", "Kiiltomadon tähtilaulu", "Kiiltomadon kynttilälaulu" ja "Kiiltomadon joululaulu". Nämä laulut sisältyvät nuotteihin Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla = Lysmasken på sångarfärd" (WSOY, 1998) ja Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla : opas" (WSOY, 2000). Nuoteissa on myös laulujen ruotsinkieliset sanat.
Jukka Salmisen säveltämä ja sanoittama "Kesäyön retki" alkaa: "Leppäkertun lento, uunilinnun hento huilu..." Kertosäe on juuri sellainen kuin muistat. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Salminen, Jukka: "Pieni enkeli : lauluja lapsille" (Kirjapaja, 2001) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4, [Oppilaan kirja]" (Otava, 2002).
Metsämyyrä on Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Sitä tavataan koko Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Yleisimmin metsämyyriä tavataan metsissä, metsien ja soiden reunoilla ja hakkuuaukeilla, mutta myös puutarhoissa. Metsämyyrän ruokavalio koostuu lähes yksinomaan kasvisravinnosta kuten ruohoista, siemenistä, hedelmistä, lehdistä, heinistä, sammalesta, juurista ja sienistä. Metsämyyrä on hyvä kiipeilijä.Näiden tietojen perusteella sanoisin, että metsämyyrä voi syödä myös tomaattia.Lähteet: https://luontoportti.com sekä Anders Bjärvall ja Staffan Ullström: Suomen nisäkkäät (Otava 2011)
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Rillit huurussa -sarjan (The Big Bang Theory) tuottanut Chuck Lorre Productions liittää kaikkien sarjojensa jaksojen loppuun lyhyesti ruudussa näkyvän, sisällöltään vaihtelevan tekstin, jota kutsutaan nimellä "vanity card". Televisiolähetyksestä sitä ei pysty lukemaan, mutta kaikki tekstit on julkaistu internetissä osoitteessa https://www.chucklorre.com/.
Näihin kysymyksiin tarvitset pätevämpää vastaaja kuin tämä palsta.Ota yhteyttä Universal Music Finlandiin ja sen kautta kappaleen tekijöihin. Sitä kautta saat asiantuntevat vastaukset. Linkki Universal Music FinlandMyös Teosto voi vastata kysymyksiin kappaleen muokkaamisesta. Linkki Teosto.fi
Voisit kokeilla näitä:Alan Bennet: Epätavallinen lukija, Richard Bach: Lokki Joonatan, Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto no.1 tai Italo Calvino: Paroni puussa.Suomalaisten tekijöiden kirjat voivat olla sujuvampaa luettavaa kuin käännökset. Niissä on kuitenkin usein myös puhekieltä tai murretta.Tuija Lehtisen ja Maija Kajannon viihdekirjoissa on aika vähän erikoisia ilmauksia.Juha Itkosen ja Petri Tammisen romaaneissa kieli on usein melko pelkistettyä.Metropoliitta Panteleimonin, Matti Remeksen ja Paula Hotin dekkareita voisi myös kokeilla.On hankala suositella "helpohkoja" aikuisten kirjoja, koska lukemisen imussa vaikeampikin teksti voi tuntua helpolta. Ja jos kirja tuntuu tylsältä, niin helppokaan teksti ei sitä paranna...
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kotiin lainattavissa vain Tasoskanneri Epson Perfection V39 II, jossa ei ole toivomaasi toimintoa. Joku tämän palstan lukija voi ehkä vinkata yritystä, joka vuokraa skannereita.
Sanastaja-aikakauslehden numerossa 30.9.1938 kikeistä kerrotaan kohdassa "Eläinten ruumiinosat ja elimet". Sanan kerrotaan olevan peräisin lehmän vetimistä. Kikkien lisäksi samassa kohdassa mainitaan mammat, mamput, nunnut, tissit ja nännit. Sanalla on selkeästi pitkä historia. Sanaa mainitaan jo 1800-luvun lopulla ilmestyneissä pohjanmaalaisissa sanomalehdissä. Lähde: Sanastaja 1938
