Zona BeDé -sarjakuvablogin mukaan Corsaire du Roy -tarina alkoi La Libre Junior -lehdessä 30.04.1953 (http://zona-bede.blogspot.com/2020/04/non-solo-asterix.html).
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
Kirkes-kirjastojen kokoemista pitäisi löytyä ainakin seuraavat, varaukset voit tehdä verkkokirjastossa, https://kirkes.finna.fi/
Pärekorikirjoja:
Saarikoski, Sari (2004). Kaislakranssista heinähelmeen : koriste- ja käyttöesineitä luonnonmateriaaleista
Vilkuna, Kustaa et al.(1977). Isien työ : veden ja maan viljaa, arkityön kauneutta
Koskelainen, Elina et al. (2014). Perinnetaidot : käsikirja kaikille
Kahvipussi-käsitöitä ja -askartelua:
Saarinen, S. & Schütt, H. (2012). Kahvipussin uusi ulottuvuus. [Espoo]: Paasilinna.
Saarinen, S., Karvinen, K. & Pihlava, J. (2016). Kahvipussin toinen ulottuvuus: Kierrätä luovasti arkeen ja juhlaan. [Helsinki]: Paasilinna.
Kontio-Nikama, S. (2007). Kahvipussin...
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Poliitikko Väinö Tanner sai vaimonsa Linda Tannerin kanssa peräti kahdeksan lasta ja lukuisia lapsenlapsia(lapsia). Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner ei kuitenkaan tiettävästi ole yksi heistä, eikä muutakaan tietoa sukulaisuudesta valitettavasti löytynyt. Väestötietoviraston sukunimitilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Tanner.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Kyseessä voisi olla Eeva Kilven runo Legenda kokoelmasta Animalia (1987). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2008)
Saat runon sähköpostiisi.
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen...
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Tiedot Tanskaan siirretyistä sotalapsista löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tanskan valiokunnan arkistosta https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/mlln-historia/arkistot/ .
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ks. yhteystiedot https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot .
Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Jos haluat asettaa esille teoksiasi jossakin Helsingin kirjastoista, ota yhteyttä vaikka sähköpostilla kyseisen kirjaston johtajaan. Johtajien yhteystiedot löydät kunkin kirjaston yhteystiedoista. Näyttelytilasta ei peritä maksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Terveyskirjaston mukaan vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus sinänsä, vaikka se voikin aiheuttaa haittaa, kuten röyhtäilyä, lievää vatsakipua, raajojen puutumista. Vaikka vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus itsessään se voi olla oire sellaisesta, joten vähähappoisuuden syy tulee selvittää.
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
