Emme valitettavasti löytäneet tätä laulua tai sen nuotteja. Tutkimme kaikki Jorma Hynnisen nuottikokoelmat Jyväskylän kirjastolla. Vastausta ei myöskään löytynyt koko Suomen Kysy kirjastonhoitajille suunnatulta listalta.Laulun tietoja on kysytty useamman kerran tässä palvelussa. Olisiko tämän palstan lukijoilla lisätietoja laulusta ja mahdollisista nuoteista?
Voisikohan kyseessä olla Garth Nixin fantasiatrilogia, jonka osat ovat Sabriel (2004), Lirael (2005) ja Abhorsen (2006)? Lirael-kirjan kansi on sinimusta.
Essexin yliopiston sivuilla julkaistussa lingvistiikkaa käsittelevässä blogikirjoituksessa avataan ask/aks-sanan taustaa. Kuten monien muidenkin englannin kielen sanojen, myös sen muoto on vaihdellut vuosisatojen mittaan: esimerkiksi 1500-luvun englanninkielisessä Raamatussa se esiintyy muodossa "axe". Ask/aks-vaihtelu on Isossa-Britanniassa ollut myös alueellista. Myös Pohjois-Amerikassa aks-muoto oli laajalti käytössä mm. Uuden-Englannin ja etelävaltioiden alueella. 1800-luvun lopulla se alkoi vakiintua osaksi afroamerikkalaista englannin kieltä. Nykyään sitä esiintyy myös Ison-Britannian monikulttuuristen yhteisöjen englannissa.Kyseessä on siis historian, kulttuurin ja kielen käyttötilanteiden mukanaan tuoma kielellinen vaihtelu....
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä taulun tunnistamiseen. Signeerauksesta on vaikea saada selvää. Voisit kokeilla kuvahakua netissä tai kysyä apua Kansallisgallerian tietopalvelusta. Myös paikallismuseot saattavat pystyä auttamaan, jos taiteilija on paikkakuntalainen. Huutokauppakamarit (esim. Bukowskis, Hagelstam, Helander) ja osto- ja myyntiliikkeet tunnistavat myös taiteilijoita, heiltäkin voi kysyä tietoja signeerauksesta. Jos olet sosiaalisessa mediassa, esim. Facebookista löytyy antiikkiryhmiä, jotka auttavat tunnistamaan taiteilijoita kuvien ja signeerauksien perusteella.
Kalevi Heleniuksen sävellys "Syksyn muistoja" löytyy nuottikokoelmilta Ka-Ta-Vi-Le 1 (Suomen harmonikansoittajain liitto, 1967) ja Vuokon helpot nuotit: 4 (Vuokko-Maria Finland, 2020). Kumpaakaan ei ole saatavissa Vaski-kirjastojen kokoelmista, mutta voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön.
Pelottomuuden saavuttamista on ihmiskunnan historian saatossa pohdittu paljon, ja aiheesta löytyy myös runsaasti kirjallisuutta. Sisällytän tähän muutamia vinkkejä pelottomuutta ja mielenrauhaa käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmasta. Koitin valita suosituksiin hieman erityylisiä teoksia: esimerkiksi filosofian klassikoita, psykologiaa sekä elämäntaito-oppaita. Albert Camus: Kapinoiva ihminen: Esseitä ja katkelmia (1971)Samir Chopra: Anxiety: A Philosophical Guide (2024)Erich Fromm: Pako vapaudesta (Escape from Freedom, 1941)Russ Harris: Onnellisuusansa: Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla (The Happiness Trap: Stop Struggling, Start Living, 2007)Susan Jeffers: Uskalla elää: Pelossa on voimaa...
Monet englannin taitoaan petraavat hyötyvät niin sanotuista helppolukuisista kirjoista. Esimerkiksi:Kelly Turner: Lue ja opi englantia : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle (Oppian, 2022)Graham Norton: The Swimmer (Coronet, 2022)Paula Hawkins: Blind spot (Penguin Books, 2022)Laura Barber: Penguin's poems for weddings (Penguin Books, 2017)Jos olet kielitaidossasi edistyneempi, niin näissä kirjoissa kieli on selkeää, luvut melko lyhyitä ja juoni vetää mukanaan. Tärkeintä on, että lukeminen tuntuu mukavalta eikä sanakirjaa tarvitse käyttää joka toisella rivillä.Jojo Moyes: Me Before You (Penguin, 2022)Claire Keegan: Foster (Faber, 2022)Anne Tyler: Three Days in June (Alfred A. Knopf, 2025)Syou Ishida: We'll prescribe you a cat (Doubleday,...
Kyseessä voisi olla Raija-Sinikka Rantalan romaani Optimisti (Like, 2005).Ks. lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45735
Kysymys on laaja eikä siihen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Hyvän asiatekstin ja tietokirjoittamisen periaatteista on kirjoitettu opaskirjoja, joihin tutustumisesta voisi olla hyötyä.Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2009)Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (Vastapaino, 2007)Raevaara, Tiina: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Torppa, Tiina: Työssään kirjoittavan opas (Talentum, 2014)
Topeliuksen "Tuhkimo - kolme-seikkailuinen satuleikki" löytyy Topeliuksen Lukemisia lapsille osasta 7, sivulta 161. Käytettävissäni oli 7. täydellinen painos vuodelta 1952.
Tässä muutama kirja, jotka toivottavasti vastaavat tarpeitasi:-Jääkausi-Ihmeellinen jääkausi Tässä kirjassa käsitellään jääkauden jättämiä jälkiä Suomen luontoon.-Mammutin aika : elämää jääkaudellaLisäksi vielä laaja valikoima jääkautta käsittelevää muuta suomenkielistä aineistoa. Mukana myös aikuisten aineisto.
Vielä 1980-luvulla Kouluhallitus määräsi koulujen alkamisajankohdan, joka oli sama kaikkialla Suomessa. Helsingin Sanomien Aikakoneen perusteella vuonna 1980 lukuvuosi alkoi 18.8.1980. Tämän tuloksen saa, kun laittaa hakusanaksi "lukuvuosi" ja selaa tuloksia numeroon 22.3.1980 saakka.Vuoden 1986 osalta kysymykseen on vastattu jo aiemmin täällä: Minä päivänä koulujen syyslukukausi alkoi vuonna 1986? | Kysy kirjastonhoitajalta. Vastaus on 14.8.1986.Linkki Aikakoneeseen: Aikakone | HS.fi. Lyhyitä hakutuloksia voi selata maksutta, mutta tarkempi selaus vaatii tilauksen.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy näin tarkkoja tietoja. Kauppahallin hallimestarina toimi Yrjö LInden (Jaana Ojalan artikkeli KSML 3.2.2020) ja yhtenä sen kauppiaana alusta asti K.E. Mäkisen kalaliike. Asiasta voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Jyväskylän kaupungin arkistosta, sähköposti: kaupunginarkisto@jyvaskyla.fi, puh. 050 360 2199 tai hieman myöhemmin Kansallisarkistosta, keskus@kansallisarkisto.fi, puh. 029 533 7000.
Se on Kuumolan nimistöä, jolla viitataan tilannimeen Kotamäki.LähdeHyvinkää: Katujen ja yleisten alueiden nimeäminen -sivulta löytyvä Kadun- ja tiennimien historiallinen tausta https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/kaavoitus1/katuj…
Hakisin kuvarunoja hakutermillä visuaalinen runous osoitteesta keski.finna.fi Tarkennettu haku | Keski-Finna, koska kuvaruno ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakeminen on melko hankalaa. Tarkennetussa haussa on myös mahdollista määrittää hakua tarkemmin muilla kriteereillä. Mahdollisesti myös muut kokeellisen runouden teokset voivat vastata tiedontarpeeseesi.
Vuoden 1995 vuosikertomuksen mukaan Partek Groupin Helsingin toimisto sijaitsi Sörnäisten rantatie 23:ssa. Lisäksi yhtiöllä oli ainakin jalostetehdas Kuoppatie 10:ssä vuosina 1959 - 75.
Sähköpostiosoitteen voi päivittää huollettavan tietoihin asioimalla kirjastossa paikan päällä. Sähköpostin vaihtamiseen kirjastossa tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kirjastokortin tunnusluvun voi halutessaan myös päivittää kirjastossa, sekin vaatii henkilöllisyystodistuksen.
Kirja on varmaankin Margaret Mahy: Noitavaellus (suomeksi ilmestynyt 1990).Kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4fa80e3-cf17-4889-a174-e4f7ae5ea64dKirjaa on saatavilla eri kirjastoissa: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.41925?sid=5543537095 Muita kuvaukseen sopivia saattaisivat olla:Susan Price: Luukoira https://www.risingshadow.fi/book/2633-luukoira Ursula K. Le Guin: Maameren velho https://www.risingshadow.fi/book/255-maameren-velho Ursula K. Le Guin: Atuanin holvihaudat https://www.risingshadow.fi/book/256-atuanin-holvihaudat Nämä löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta hakusanoilla "noidat" ja "nuortenkirjallisuus". https://lki.verkkokirjasto.fi/extended-search
Olisiko kirja Simon ja Saaran taikahepo? Kirja on kylläkin vanhempi, vuodelta 1984, mutta vastaa muuten hyvin kuvausta. Siinä lapset löytävät ullakolta keinuhevosen, joka osoittautuu taikahevoseksi ja johdattaa lapset tai kertoo heille erilaisista seikkailuista kirjan saduissa.Kirjan kansikuva: https://www.risingshadow.fi/book/7210-simon-ja-saaran-taikahepoKirjaa on saatavissa joissakin kirjastoissa: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=simon+ja+saaran+taikahepo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance
Siperianhuskyn silmien sinisen värin kerrotaan johtuvan siitä, että vain silmän iiriksen takapinta on pigmentoitunut. Toisin kuin ruskeissa silmissä, joissa sekä etu- että takapinta ovat pigmentoituneet.Proteiinimolekyylit hajottavat valkoisen valon niin, että lyhyen aallonpituuden alue sirottuu helpommin kuin pitkän aallonpituuden valo, mikä aiheuttaa valon näkymisen sinisenä iiriksen takapinnalla olevaa melaniinipintaa vasten. Tätä kutsutaanTyndallin ilmiöksi.Lähteet: Siperianhuskyn värien periytyminen - osa 1
