Kati Hiekkapellosta, niin kuin muistakin kirjailijoista, kannattaa etsiä tietoja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…. Linkit kirjojen kuvauksiin löydät kohdasta Teokset. Dekkarinetistä löydät teoskuvausten lisäksi kuvausta Hiekkapellon tyylisuunnasta ja arvosteluja, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=HiekkapeltoKati. Vähän enemmän kirjailijan työskentelyä kuvataan artikkelissa Kirjailija kirjoittaa välillä seinillekin, http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/joulu17/kirjailija.htm
Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Sukututkimuksen lähteitä löytyy Sukututkimusseuran sivulta, http://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Alkuun voi kokeilla SukuHakua, https://sukuhaku.genealogia.fi/. Syntymä- ja kuolintiedot rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon https://dvv.fi/henkilotiedot. Suurin osa tiedoista löytyy kirkonkirjoista, lisää tietoa sukututkijalle löytyy Evl.fi-sivulta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Vaski-kirjastojen verkkomaksussa minimisumma on 1€ ja sitä pienemmät maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä.
Hallitus on eilen 4.5. tiedottanut, että kirjastot voivat aloittaa uloslainauksen heti, mutta itse tilat aukeavat 1.6. alkaen. Turun kaupunginkirjasto odottaa aluehallintaviraston ohjeita ja tarvitsemme hieman aikaa toiminnan valmisteluun, jotta avaaminen tapahtuu hallitusti sekä turvallisesti. Informoimme lisää, kun tiedämme tarkemmat toimintaohjeet.
Olisiko kirjasi ollut joku allamainituista?
- M. A Jakobsson, Lyhyt saksan kielioppi, 1. painos 1945, 7. p. 1960
- Karl Östberg, Saksan kielioppi oppikouluja varten, 1943
- Liisa Bergius, Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen apuvihkonen, 1. p. 1943, 2. p. 1947
- Karl Östberg, Suppea saksan kielioppi, 1945
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta, kun kirjastot taas avataan. Omaksi kirjan voisi hankkia antikvariaatista.
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista.
Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf
Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf
Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota...
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Helsingin kaupunginkirjaston tilat avataan yleisölle, hallituksen ohjeistusta noudattaen, 1.6.2020 alkaen, mutta lainaustoiminta pyritään käynnistämään jo ennen sitä. Laajasalon kirjastoon voi palauttaa aineistoa 4.5.2020 alkaen klo. 9-15 kirjaston edessä oleviin kärryihin tai laatikoihin.
Ikäihmisten palveluiden turvaamisesta ei vielä ole yksityiskohtaisia ohjeita, mutta turvallisiin ja toimiviin palveluihin liittyvistä järjestelyistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti.
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi.
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi
Euripideen Alkestis-näytelmässä (säkeet 463-464) kuoro toivoo (valittaessaan näytelmän päähenkilön kohtaloa), että κούφα σοι χθὼν ἐπάνωθε πέσοι. Suomennettuna ilmaisu olisi "olkoon maa päälläsi kevyt". Hautapiirtokirjoituksissa esiintyvä latinankielinen lause sit tibi terra levis ("olkoon sinulle maa kevyt") todennäköisesti pohjautuu juuri tuohon Euripideen Alkestis-näytelmän ilmaisuun.
Tässä vielä Leena Joen kirjoitus "Kepeät mullat" -ilmaisun taustoista: https://www.kielikello.fi/-/kepeat-mullat.
