Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Anneli Kannon Viisi villiä VIrtasta -sarjan tuorein eli 11. osa on nimeltään Veera Virtanen ja kiusaaja. Kirjan pitäisi ilmestyä maaliskuussa 2020. 10 osa Virtasista on nimeltään Virtaset huvipuistossa.
11. osa on jo varattavissa kirjastoalueesi verkkokirjastossa.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1400095
Vuonna 2018 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat:
Kotimaiset lastenkirjat 311
Kotimaiset nuortenkirjat 87
Käännetyt lastenkirjat 413
Käännetyt nuortenkirjat 147 yht. 958
Tiedot löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista. Viime vuoden tilastotietoja ei vielä ole saatavilla.
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia.
Lähteitä:
Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752
Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts.
http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf
https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle...
Yksi painos on vaihteleva määrä kirjoja. Painoksen suuruuden päättää kirjan kustantaja. Lisää tietoa vaikkapa Suomen tietokirjailijat ry: sivuilta:
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/kustannussopimus/kustannussopimussuositus/painosmaara.html
Oodista löytyy todellakin hyvät, äänieristetyt musiikkistudiot tarkoitustasi varten. Varaamon käyttöön tarvitset esimerkiksi yle-tunnukset. Kirjautumisen jälkeen voit etsiä sopivimman tilan ja varata sopivimman ajan. Studiot ovat valitettavasti erittäin suosittuja, mutta toivottavasti löydät vapaan ajan.
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Rikoslain 42. luvun 5 pykälä käsittelee salakuuntelua:
”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
Joaqin Martinez on kääntänyt Juhani Pohjanmiehen säveltämän Kuubalaisen serenadin sanat espanjaksi.
Serenata cubanan sanat löytyvät nuottijulkaisusta, joka kuitenkin on käytettävissä Kansalliskirjastossa vain lukusalilainana. Muista lähteistä sanoja ei sanoja näytä löytyvän painettuina. Kappale sisältyy kuitenkin useisiin äänitteisiin, jotka löydätte Helmet-kirjastojen kokoelmista kappaleen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4992528
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1771048__S%22Serenata%20Cubana%22__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993):
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
