Kyseessä on Bénédicte Lafartén lastenkirja Koppilakki ja pullatäti (Passe-casquette et petits gâteaux, suom. Pirjo Santonen, Kustannus-Mäkelä, 1992). Kirja kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan.
Kirjan sisältö on kuvattu lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin: "Vanhat sisarukset Leevi ja Maria käyvät joka iltapäivä kävelyllä koulun luona. Leevi pelaa poikien kanssa koppilakkia ja Maria jakelee leivonnaisia. Mutta kotona he vain riitelevät."
Kirja kuuluu lukuisien kirjastojen kokoelmiin, myös sinun kirjastoalueellasi.
https://www.finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Pääkaupunkiseudulta ei valitettavasti löydy Charles Dickensin teoksia espanjankielisinä. Joissakin Suomen kirjastoissa on joitakin Dickensin espanjaksi käännettyjä teoksia ja voit tilata ne omaan lähikirjastoosi kaukolainaan. Suomesta löytyvät seuraavat teokset:
Historia y vicisitudes del joven David Copperfield (David Copperfield)
Canciõn de navidad (A Christman Carol)
Oliver Twist
La pequeña Dorrit (Little Dorrit)
El grillo del hogar (Cricket on the hearth)
https://www.finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Ruotsista voisi tilata kaukolainaan seuraavat teokset:
Grandes esperanzas (Great expectations)
La casa lúgubre (Bleak house)
Aventuras...
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
https://finna.fi/
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt näillä hakuehdoilla. Sanaan arkipäivä löytyi runo kokoelmasta Välimeri (2000) runo Aivan tavallinen ilta. Se on sarjallinen runo, jonka neljännessä osassa puhutaan enkelien sotajoukosta. Ensimmäisessä osassa ihmiset lentelevät maailman ääriin. Runo käsittelee vuosituhannen vaihtumista.
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Finnasta löysin VHS-kasettimuodossa Utsjoen kirjaston kokoelmasta. Tässä on linkki https://www.finna.fi/Record/lapinkirjasto.30770. Sieltä voi tarkistaa paremmin saatavuustietoja ja kysyä esimerkiksi kaukolainaamisen mahdollisuutta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu linkistä löytyy lisätietoa kaukolainaamisesta ja omasta kirjastostakin voi kysyä lisää.
Lisäksi voisi yrittää tiedustella Filmtownista, jossa se näyttää olevan vuokrattavissa. https://www.filmtown.fi/elokuvat/seikkailu/tiennayttaja/ Linkistä löytyy "tarkista saatavuus klikkaamalla ikonia" kohta, josta löytyy eri toimipisteiden yhteystiedot sekä sijainnit, joista voisi elokuvaa kysellä.
Joitakin seikkoja tulee huomioida jos lukulaitteella on tarkoitus lukea kirjaston tarjoamia e-kirjoja.
Kirjaston e-kirjat ovat pääsääntöisesti EPUB- tai PDF-muodossa, joten lukulaitteen tulee tukea näitä tiedostomuotoja.
Verkkoyhteys helpottaa kirjaston e-kirjojen käyttöä. Jos lukulaitteessa on verkkoyhteys ja mahdollisuus verkosta lataamiseen, e-kirjan voi kopioida suoraan e-kirjapalvelusta. Muuten e-kirja kopioidaan lukulaitteelle tietokoneen kautta.
Ennen lukulaitteen hankkimista tulee myös varmistaa, että se on yhteensopiva Adobe Digital Editionsin kanssa. Tämän voi tarkistaa Adoben sivuilta: https://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices. Adobea tarvitaan tekijänoikeussuojauksen avaamiseen.
Kindle-lukulaitteet...
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä vinkattiin teosta David Morehousen Selvänäköinen soturi (Lootus- kirja 1998).
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon.
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www....
Käytöksen abc -niminen lasten äänikasetti vuodelta 1980 löytyy vielä muutamasta kirjastosta. Alla linkit kirjastoihin. Voit pyytää kasetin kaukolainaksi lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=k%C3%A4yt%C3%B6ksen+abc&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Hei,
Tunnusmerkit sopivat muutamaan elokuvaan, mutta eritoten Ettore Scolan elokuvaan Rumat, likaiset ja ilkeät ( Brutti, sporchi e cattivi), 1976.
Suomen teatteriensi-ilta päivämäärä:
17.11.1989
Suomen teatteriensi-ilta paikat:
Andorra
Televisioesitykset:
21.06.2008, FST5
19.07.1986, TV2
26.01.1992, TV3
13.12.2018, Yle Teema & Fem [Kino Klassikko]
Lähteitä:
Kavi Finna https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133729
Pekka Eronen:
Slummien kurjuutta kuvaava italialaiselokuva käy moraalisesta pikatestistä: Kuuluuko köyhän pysyäkin kyykyssä?. Keskipohjanmaa
To 13.12.2018. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/557782
...
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,...
