Wennervirran toimittama Suomen taiteen vuosikirja vuodelta 1942 sisältää artikkelin Ellen Teslefistä. Se löytyy Pasilan kirjavarastosta ja sen voi tilata normaalisti Helmet-lähikirjastoosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103453__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__P1%2C34__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toki Ellen Teslefistä on kirjoitettu lukuisia muitakin elämäkertoja. Ne löydät Helme-haulla Teslef, Ellen ja rajaamalla aiheeseen ja kirjoihin. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&...
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.
Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina...
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Suomi.fi -sivuston https://www.suomi.fi/etusivu/ mukaan uskotulle miehelle ei ole asetettu erityisiä pätevyys- tai jäävyysvaatimuksia. "Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat ns. kaksi uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia." https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/… .
https://perukirjanetissa.fi/uskotun-miehen-esteellisyys-perunkirjoituks…
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipaikkaan, myös yli kaupunkirajojen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta....
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien...
Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
