Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan...
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Juhani Mäkelän teoksessa Noin viisikymppisen kirja : pakinoita ja satiireja (1992, useita lisäpainoksia) on pakina, jonka otsikko on Polkupyöräilyn lykkääminen. Teos löytyy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Jos filmit on poltettu levylle niitä tuskin voi noin vain siirtää muistitikulle? Tätä kysyisin firmasta joka teki tuon siirron levylle tai jos teitte sen itse, tiedostot voisivat löytyä siitä koneesta / ohjelmasta, jolla teitte siirron / konvertoinnin.
Se riippuu siitä, minkälaiset kriteerit opettaja on määritellyt kirjaesittelylle. Noin puolet Chapmanin Kitara-teoksesta (2007) käsittelee kitaransoittoa, mutta sitä ennen kerrotaan tunnetuista kitaristeista ja kitaran historiasta erilaisten kitaramallien kautta.
Samantyylisiä suomenkielisiä teoksia ovat esimerkiksi Tony Bacon: Suuri kitarakirja (2013) ja Terry Borrows: Kitara - soittajan käsikirja (2009).
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi. Siellä on sekä tietopankki, jota voi tutkia että keskustelupalsta, jossa voi hinnasta ja arvioinnista keskustella.
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat...
Nimilaki löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 ja täällä Kotimaisten kielten kirjoittamaa tietoa aiheesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/etu-_ja_sukunimilaki_lyhyesti. Nimiasioissa neuvoo Digi- ja väestötietovirasto, https://dvv.fi/nimiasiat
Löysin Kysy kirjastonhoitajalta aiemmista vastauksista tällaiset tiedot:
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Lähikirjastonne näyttäisi olevan Vaasan kirjasto, Siukosen laulukirjaa löytyy sieltä, https://kirjasto.vaasa.fi/search?query=siukonen+laulukirja
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www....
Linkki maailman runouteen -viitetietokannasta voi näppärästi hakea Burnsin suomennettuja runoja:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=a07b1501-4eb5-4930-bfe0-2c3aa98d8b11&LanguageID=&Country=
Tam o' Shanter -runo löytyy Yrjö Jylhän suomentamana esimerkiksi teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY 1933).
To a Mouse -runo taas löytyy Aila Meriluodon suomennoksena Edith Holdenin teoksesta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava 1976).
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Address to a Haggis -runoa ole suomennettu.
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Kalevi Keihäsestä ei toistaiseksi ole kirjoitettu elämäkertaa. Kuvalähteitä Korpilinnastakin on vaikea löytää.
Kansanfunkis-verkkosivustolla on Raimo Sallisen piirtämä kuva Korpilinnasta vuodelta 1982. http://kansanfunkis.fi/muistatko-purettuja-funkistaloja/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakaskoneilla on mahdollista tutkia Helsingin Sanomien aikakoneen avulla lehden numeroita takavuosikymmeniltä. 29.5.1973 julkaistussa numerossa oli kokosivun juttu Keihäsestä otsikolla: "Nää on suuret systeemit - Keihänen, Cassius ja Callas". Artikkelissa kerrotaan jonkin verran Korpilinnasta ja kuvituksena on valokuva Keihäsen hulppeasta kotibaarista.
5.7.1978 Helsingin Sanomat kertoi Korpilinnan pakkohuutokaupasta. Valokuvassa kansa parveilee...
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain...
On kyllä, "Jamiel on raamatullinen nimi ja tarkoittaa hepreaksi 'Jumalan suosimaa', 'Jumalan suosiossa olevaa'. Arabiaksi Jamiel merkitsee 'komeaa', 'kaunista'."
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
