Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Lauluja, jossa annetaan mennä, on kyllä, mutta aivan noilla sanoilla en löytänyt. Heidi Kyröä kuuntelin ja lähimmäs jäähyväisiä osui Ethän suremaan jää, mutta ehkä se ei ole tuo laulu, https://www.youtube.com/watch?v=k4zObY-7o5Q. Kuinkahan vanha kappale tämä on? Tuollainen saman tyyppiseltä kuulostava aika tuore olisi Laura Närhen Mä annan sut pois. Muita vaihtoehtoja ovat Katja Kärkisen Annan sun mennä tai Chisun Mun koti ei oo täällä, joka sisältää sanat Anna mun mennä. Kasevan Tyhjää -kappaleessa toinen on jo mennyt, Jipun kappaleessa Hei, me erotaan ollaan lähdössä myös ja Eija Kantola laulaa Erotaan vaan. Näitä voi käydä kuuntelemassa Youtubesta, youtube.com.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi...
Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www....
Kirjastoista ei löydy S Merikarttaa cd-muodossa. Suomen navigointiliitto myy paperimuotoisia merikarttoja, mutta ei cd:nä. Heiltä löytyy paperimuodossa S Saimaan kanava –merikartta.
Tietojemme mukaan cd-merikarttojen valmistus on lopetettu.
Netistä löytyy kyllä erilaisia maksullisia sovelluksia nobiililaitteisiin.
"Laps hankeen hukkuu unhoittuu" liittyy joulun vieton alkuperäiseen syyhyn eli Jeesus-lapsen syntymään.
Kaikki ulkoinen jouluun liittyvä (ruoka, lahjat, koristeet, läheiset ihmiset ym.) ovat pääasia eikä enää muistetakaan juhlan alkuperäistä syytä.
Kyseisellä kielikuvalla ilmaistaan, että Jeesus-lapsi unohtuu helposti kokonaan jouluna.
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy luettelo omatoimikirjastoista. Varsinaisten omatoimikirjastojen lisäksi on kirjastoja, joita voi käyttää omatoimisesti varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella tai joilla on muuta aukioloaikojen ulkopuolista käyttöä. Monet kirjastoista ovat avoinna myös viikonloppuisin. Tieto aukioloista löytyy listan kirjaston nimeä klikkaamalla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Tällaista tietoa ei löytynyt. Sisäministeriön sivuston mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia:
https://intermin.fi/poliisiasiat/jarjestaytynyt-rikollisuus
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici.
Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertoja
Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä
Tarkistin asian joidenkin kaupunginkirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi Oslon kaupunginkirjasto edellyttää, että kirjastokortin hankkija asuu Norjassa.
https://deichman.no/in-english
Tukholman kaupunginkirjasto edellyttää vähintään kolmen kuukauden asumista Ruotsissa.
https://biblioteket.stockholm.se/sites/default/files/lanevillkor_ssb_20…
Kööpenhaminan ja Reykjavikin kaupunginkirjastot edellyttävät, että asiakkaalla on kansallinen (siis Tanskan tai Islannin) henkilötunnus, jotta hän voi saada kirjastokortin.
https://bibliotek.kk.dk/sites/koebenhavn.ddbcms.dk/files/help_files/rul…
https://borgarbokasafn.is/new-library
Tarkoitat varmaan lehteä nimeltä Maria -suuri viihdelukemisto. Sen ilmestymisaika oli 1980-1982 ja sen edeltäjä oli nimeltään Novelli. Lehdet ilmestyivät kerran kuussa.
Molemmat lehdet olivat Oululaisen Kolmiokirjan kustantamia. https://www.finna.fi/Record/volter.1497814
Jyväskylän yliopisto säilyttää lehtien vapaakappalepainoksia.
Taikatempuista kertovia kirjoja löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/ useita hakemalla sanalla taikatemput.
Jos haluat aloittaa artikkelin kertomalla taikatemppujen historiasta Suomessa, tietoa löytyy Heikki Nevalan historiikista "Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita: taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" (2011) sekä Markku Purhon "Suuresta suomalaisesta taikatemppukirjasta" (2018). Nicholas Einhornin teoksessa "Suuri taikatemppukirja" (2012) kerrotaan taikuuden historiasta yleisesti.
Taikatemppujen tekniikkaa ja erilaisia taikatemppujen lajeja esitellään myös monessa kirjassa kuten Purhon ja Einhornin kirjoissa.
Kirjoissa painotetaan myös taikurin kultaista...
