Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Little Drummer Boy löytyy monen laulajan esittämänä, mm. Frank Sinatran, Bing Crosbyn, jopa Boney M.:n. Voisiko ääni, jota kuvailet, olla Johnny Cashin? Esim. tällainen versio Youtubessa, https://www.youtube.com/watch?v=xEk_dy4eX3o
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se...
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Yhdysvalloissa käytännöt vaihtelevat. Vain osa pankeista on auki lauantaisin, tavallisimmin klo 9:stä klo 12 tai 13 asti. Palveluaikoja on listattu oheiselle sivulle: https://firstquarterfinance.com/what-time-do-banks-close-on-saturday/
Lisätietoa aukiolooista: https://htir.com/articles/business-hours.php
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Hei,
Kiitos tiedustelusta Suomen Pankin kirjastolta.
Voit etsiä aineistoa Suomen Pankin kirjaston verkkokirjastosta sekä Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Asuntomarkkinoista ja luotoista löytyy julkaisuja mm. PTT:ltä (Pellervon taloustutkimuslaitokselta) ja Tilastokeskukselta.
Ohessa muutamia teoksia:
Katsaus kotitalouksien velkaantumiseen Suomessa vuosina 1994-2004 /Hyytinen, Ari ; Putkuri, Hanna; Taipalus, Katja.
Helsinki,$c2007.
Suomen Pankki. Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto. Työpaperi ;1/2007
Kansan osake :suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet /Esko Nurmi, Laura Puro, Martti Lujanen.
Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet
[Helsinki] :Suomen Kiinteistöliitto ry,[2017]
Alueellisten...
Babbis Friis-Baastadin Nuori neiti urhea "kertoo seitsenvuotiaasta Kerstistä, pienestä auto-onnettomuuden uhrista, hänen sairaalassa olostaan ja paluustaan kouluun toverien pariin." Kerstin nimi on sekä Lise että Kersti, mutta kaikki sanovat häntä Kerstiksi.
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset...
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen...
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
