Elokuvan ja tv-ohjelman tekijällä on tekijänoikeuslain mukaan yksinoikeus teokseensa. Elokuvan tai tv-ohjelman julkiseen esittämiseen tarvitaan lähtökohtaisesti aina tekijän tai oikeudenhaltijan lupa. Tämä tarkoittaa, että elokuvan tai tv-ohjelman näyttämiseen kirjastossa tarvitaan lupa/lisenssi.
En osaa sanoa millaiset käytännöt Vantaan kaupungin kirjastolla on tekijänoikeuslupien/-lisenssien hankinnassa. Onko kirjastoihin hankittu jotain yleisempiä lisenssejä vai hankitaanko lisenssit tapauskohtaisesti tiettyä tilaisuutta varten? Suosittelen, että tiedustelet asiaa seuraavaksi omassa organisaatiossasi.
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida… Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit...
Lasten ulkohousujen kaavoista katso esim. Ottobre 4/2022, 4/2021 ja 4/2020 sekä maksullisista kaavoista Jujunan Softshell Collection.
Tilastotietoja ei ole, mutta esimerkiksi Ottobre Kids on usein kysytty lastenvaatteiden ompelulehti. Kirjoista suosittuja ovat esimerkiksi Paapiin kaavakirja vauvoille/lapsille.
Kirjastosta löytyy Jujunan eli Jenni Kulmalan kirjat Opi piirtämään kaavoja: hulmuavat hameet, Opi piirtämään kaavoja: mukavat alushousut sekä Taitava kaavasurffaaja. Lisäksi Ompelun musta kirja on tulossa.
MUOKATTU: Kyseessä voisi olla Sanan Lelupoika. Noin kohdassa 1:08 lauletaan "En oo tulossa dippaan".
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään kysymääsi kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit ja niiden hoito voisi löytyä tarvitsemaasi tietoa. Höyryveturit ja niiden hoito | Keski-kirjastot | Keski-Finna. En pääse nyt itse kirjaa tutkimaan. Kirja on Keuruun kirjastossa, joten jos asut muualla Keski-Suomen alueella kuin Keuruulla, muista tehdä seutuvaraus.
Kari Siimes: Suomen höyryveturit Suomen höyryveturit | Keski-kirjastot | Keski-Finna -kirjassa on myös tietoa hallintalaitteista ja tekniikasta.
Muita höyryvetureista kertovia kirjoja: höyryveturit | Hakutulokset | Keski-Finna.
Tässä vielä muutamia linkkejä, joista voisi olla hyötyä:
Etusivu | Suomen Rautatiemuseo
Pieksämäen Höyryveturiyhdistys (pmk-hoyryveturiyhdistys.fi). Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksestä löytyy varmasti myös...
Vuoden 1642 Raamattu on luettavissa verkossa Kansalliskirjaston Doria-aineistona. Kyse on ensimmäisestä suomen kielelle käännetystä koko Raamatusta.
Linkki teokseen https://www.doria.fi/handle/10024/66164
Kysymäsi Kolmannen Mooseksen kirjan 16 luvun jakeet 20-22 vuoden 1642 käännöksen mukaan :
Ja cosca hän on täyttänyt Pyhän ja seuracunnan majan ja alttarin sovinnon, niin pitä hänen tuoman sen eläwän caurin. Ja Aaronin pitä paneman molemat kätens sen caurin pään päälle ja tunnustaman hänen päällens caicki Israelin ricoset ja heidän pahat tekons kaikisa heidän synneisäns. Ja pitä ne paneman caurin pään päälle ja lähettämän sen jonkun sowelian miehen kansa korpeen menemän. Että caurin pitä candaman caicki heidän pahat tecons erimaahan, ja...
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta bokprat ...
Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
