Kuvia ja tietoa Linnen puutarhasta löytyy esimerkiksi The Swedish Linnaeus Society -järjestön ja Linnaeus' Uppsala -sivustoilta:
http://www.linnaeus.se/en/the-history-of-the-linnaeus-museum/
https://linnaeusuppsala.com/plats/linnemuseet-the-birthplace-of-modern-biology/
Myös Googlen kuvahaun avulla löytyy paljon kuvia puutarhasta:
https://www.google.com/search?q=linnaeus+tr%C3%A4dg%C3%A5rden&rlz=1C1GCEB_enFI858FI858&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwij07iwsNzjAhUtposKHTT6Cj44ChD8BQgRKAE&biw=1920&bih=937
Kuva Linnen työhuoneesta on ainakin kaupunkikävelyjä Uppsalassa järjestävän Helena Harneskin sivuilta:
http://www.helenaharnesk.se/foredrag/carl-von-linne/
Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Hei,
olisiko kyse Margaret Elise Gaggin kuvakirjasta 'Päivikin päivät'. Kirjan aiheena on syntymäpäivät. Sen on kustantanut Kuva ja Sana vuonna 1966. Kirjan on suomentanut Helena Heikkinen. Sen on kuvittanut J.H.Wingfield. Kirjassa on 50 sivua ja se on aikanaan ilmestynyt Leppäkerttu-sarjassa.
Kirjaa on saatavan muutamassa kirjastossa esim. Turun kaupunginkirjastossa. Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa ja on maksullista. Raahessa kaukolainasta peritään 1 € + lähettävän kirjaston maksu. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, Raahessa joko pääkirjastossa, Vihannin kirjastossa tai netissä olevalla kaukolainapyyntölomakkeella.
Raahen...
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin. Vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/jos-lentokoneen-musta-laatikko-kestaa?language_content_entity=fi.
Esim. Wikipedian mukaan myös Kolumbus oli konkistadori. Konkinstadorit eivät siten olleet vain sotilaita ja valloittajia, vaikka he olivat sitäkin. He olivat myös kauppiaita ja seikkailijoita ym.
Kolumbuksen ensimmäinen matka on hyvin kuvaava. Tavoitteena oli niin kuin kaikilla konkistadoreilla käännyttää alkuperäisasukkaat kristinuskoon. Lisäksi kauppiaana, sotilaana ja ryöstöretkeilijänä hän yritti haalia mahdollisimman paljon kultaa ja rikkauksia itselleen ja rahoittajilleen. Linnoitus ja siirtokunta perustettiin Amerikan valloitusta varten Hispaniolan saaren, minne jäi joukko vapaaehtoisia. Alkuperäisasukkaiden kanssa myös kahakoitiin, niin kuin konkinstadorien kuuluikin tehdä ristiretkellään.
Paluumatkalle Espanjaan hän sieppasi...
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja...
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.
Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä:
Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.
Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset:
- Nummi,...
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Tuusulan pääkirjastosta vastattiin, että varaukset voidaan siirtää joko pääkirjastoon, Kellokosken kirjastoon tai kirjastoautoon. Ota yhteyttä Jokelan kirjastoon ja pyydä lähettämään kirjat itsellesi sopivimpaan kirjastoon:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2546
Hei, emme varmuudella osaa sanoa mistä kirjasta on kysymys, koska niin monissa jännäreissä on päähenkilönä asianajaja.
Kyselimme kollegoilta ja meille ehdotettiin paria kirjailijaa, johon kysymyksesi voisi täsmätä: Karin Slaughter (Hyvä tytär) ja ehkä joku
John Grishamin kirjoista.
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
