Suomessa vuodesta 1998 asunut kirjailija Jim Thompson (s. 1964) kuoli tapaturmaisesti Lahdessa 1.8.2014.
Englanninkielisessä Wikipediassa päiväksi on kirjattu toinen elokuuta, mutta lähteenä on käytetty Helsingin Sanomien verkkoversiossa 3.8. julkaistua uutista, jossa kuolinpäivämäärää ei mainita.
Thompson käytti Yhdysvalloissa etunimeä James erottuakseen vanhemmasta rikoskirjailija Jim Thompsonista (1906-77).
Lähteet:
Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 7.8.2014, B-osa, s. 13; verkkoversio (maksullinen).
Uutinen Iltalehden verkkosivulla 4.8.2014.
Thompson Kirjasampo-tietokannassa
Thompson Goodreads-sivustolla
Pohdintaa tapaturman syistä Thompsonin ex-vaimon blogissa.
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Kyseessä on varmaankin jokin Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjan kirjoista. Sarjassa on kahdeksan osaa. Voit lukea kirjojen kuvaukset Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. kirjoissa aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Kyseessä on Alpo Noposen runo Elämän kouluun. Melodianuotti löytyy Aksel Törnuddin toimittamasta Koulun laulukirjasta nimellä Elämän koulu ilman viittausta Noposeen. Sen saa lainaksi esimerkiksi HelMet-kirjastosta. Tätäkin perusteellisemmin samaan kysymykseen vastattiin jo joulukuussa 2018 ja ehkä sitäkin kannattaa vilkaista.
Heikki Poroila
Kyllä ne perinteiset kirjakaupat ja nykyään varsinkin verkossa toimivat ovat paras paikka kirjojen ostamiseen. Verkossa on myös maksuttomia sanakirjoja, joita kannattaa harkita, jos paperikirjat vaikuttavat hintavilta. Esimerkiksi suomalainen verkkokauppa Adlibris myy dari-englanti/englanti-dari -sanakirjaa hintaan 22,80. Vastaava englanti-pashtu/pashtu-englanti -sanakirja on kalliimpi, 35,10 euroa. Normaalisti tilaukset toimitetaan viikon aikana.
Heikki Poroila
Aiheesta löytyy englanniksi paljonkin kirjallisuutta, jossa osassa on erilaisia näkökulmia asiaan kuten taloutta tai politiikkaa. Tässä muutamia teoksia, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Byrd, Peter: British foreign policy under Thatcher (St. Martin's Press, 1988)
Krieger, Joel: Reagan, Thatcher and the politics of decline (Polity Press, 1986)
Maynard, Geoffrey: The economy under Mrs Thatcher (Blackwell, 1989)
Overbeek, Henk: Global capitalism and national decline : the Thatcher decade in perspective (Unwin Hyman, 1990)
Reitan, Earl A.: The Thatcher revolution : Margaret Thatcher, John Major, Tony Blair, and the transformation of modern Britain, 1979-2001 (Rowman & Littlefield, 2003)
Sipilä, Jyrki: Pääministeri Margareth...
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla...
Sylkemiseen osallistuvat suuontelon eri osat: hampaat, kieli ja posket. Sylkeä erittävät suuontelon seinämissä olevat sylkirauhaset: kielenalusrauhaset, leuanalussylkirauhaset ja korvasylkirauhaset.
Lähde: Päästä varpaisiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia. (Karhumäki, Lehtonen, Nieminen, Syrjäkallio-Ylitalo). Edita, 2008.
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Laulun nimi on "Pekka Naakka" (kirjoitetaan joskus myös "Pekka-naakka") ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Kirsti Puhtila. Laulu alkaa: "Korkealla kalliolla tähtitorni on". Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Sitten Pekka Naakka lensi tähteen saakka..."
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 9 (s. 62).
Laila Halmeen esityksen voi kuunnella täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=WAJXUL7_ckQ
Tarkoittaakohan kysyjä mahdollisesti Wilbur Smithin kirjoja, joitten päähenkilönä on Taita-niminen fiktiivinen hahmo? Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan tätä sarjaa kutsutaan nimellä "The Ancient Egypt series" ja siinä on ilmestynyt tähän mennessä kuusi osaa, joista kakkososa sijoittuu nykyaikaan, mutta liittyy muinaisen Egyptin aikaan arkeologisten tutkimusten kautta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet samana vuonna kuin alkuteos paitsi Aavikon jumala ja Faarao.
River God (1993, suomennettuna Joen jumala), The seventh scroll (1995, Kätketyn haudan arvoitus), Warlock (2001, Niilin noita), The Quest (2007, Niilin valtias), Desert God (2014, Aavikon jumala 2015) ja Pharaoh (2016, Faarao, 2017).
Heikki Poroila
Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä.
Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin...
