Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat mielipidekeskusteluja....
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä. Palvelu tarjoaa suuntaa antavaa tietoa nimien määristä. Harvinaisten nimien kohdalla tarkkaa määrää ei kerrota yksityisyyden suojaamiseksi.
Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006Swinfield, Rosemarie. Stage make-up - step-by-step....
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
Runo löytyy Jarkko Laineen romaanista Niin kulki Kolumbus. Säkeet ovat tarinassa pätkittäin, ja on hieman vaikea erottaa, mikä on itse runoa, mikä kerrontaa.
Säkeet löytyvät romaanin vuoden 1969 painoksesta (Otava) sivuilta 163-165.
Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin teos "Herrasväen ja työläisten kaupunki : Helsingin vanhoja kortteleita 2" (1983) käsittelee Tukholman päiväkotina Kolmannella linjalla toimineen rakennuksen historiaa. Alun perin vuodesta 1899 eteenpäin rakennus toimi lasten työkoti "Firulana". Teos mainitsee Firulan vuosikertomuksen vuodelta 1905, joten ainakin vielä kyseisenä vuonna rakennuksessa on toiminut Tukholman päiväkodin sijasta lasten työkoti.
Edellä mainittu teos ei kuitenkaan mainitse tarkkaa vuotta 1905 jälkeen, jolloin Tukholman päiväkoti aloitti toimintansa rakennuksessa. Toisena lähteenä voimme käyttää Helsingin kaupungin arkistotietojärjestelmä "Sinetistä" löytyviä Tukholman päiväkodin asiakirjoja. Sinetistä löytyy Tukholman päiväkodin...
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa löytyy Tripadvisor-...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/skg8661....
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
