Espoon Kirjasto Omenassa on laserleikkuri, mutta sillä ei voi leikata metallia. Linkki leikkurin tietoihin: https://varaamo.espoo.fi/resources/au7aq6htdqyq?date=2018-12-12
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Tekstityksiä joudutaan lähes poikkeuksetta käytettävissä olevan tilan vähäisyyden vuoksi tiivistämään. Varsinkin kysymyksessä mainitun tapaiset huonokuuloisille tarkoitetuilla tekstiraidoilla esiintyvät huomautukset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä. "Telephone ringing" välittää vastaanottajalle täsmälleen saman informaation kuin pitempi "Telephone is ringing", joten se on tekstityksen kannalta "parempi" vaihtoehto.
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Erich Maria Remarquen kirja Der Funke Leben on käännetty suomeksi ja julkaistu nimellä Elämän kipinä vuonna 1953 (WSOY, käännös Kai Kaila). Kirjaa on saatavana mm. Lastu-kirjastoista kolmesta paikasta (Lahti, Asikkala ja Padasjoki) sekä eräistä muistakin kaupunginkirjastoista.
Heikki Poroila
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden...
Olisiko äiskän pulttien syynä Ylen Kohti tulevaisuuden kirjastoa -televisiodokumentti, jossa seurataan keskustakirjasto Oodin rakentamista ja pohditaan sitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto? Dokumentissa kerrotaan, että Oodin on tarkoitus olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta ja mietitään kirjaston roolia muuttuvassa maailmassa. Alla linkki dokumenttiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/26/voiko-kirjasto-pelastaa-maailman-oodin-avajaisten-aattona-pohditaan-millainen
Oodi ja kaikki muutkin kirjastot on tarkoitettu niin äiskille kuin lapsillekin.
Ensimmäisenä tulee mieleen Yaa Gyasin romaani Matkalla kotiin (Otava, 2017). Siinä toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Myös seuraavat kirjat saattaisivat kiinnostaa tematiikaltaan, vaikka eivät aivan kaikilta osin kuvaukseesi sovikaan.
Mathis, Ayana: Huonetta ja sukua (WSOY, 2014) - Orjuuden ja rotusyrjinnän perintö 1900-luvun Yhdysvalloissa yhden perheen kautta kerrottuna.
Morrison, Toni: Tervanukke (Tammi, 1982) - Erilaisista taustoista tuleva...
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai...
Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa...
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
