Sotkamon kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Sotkamon kirjastoon. Kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä.
https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/kirjasto/
Valitettavasti ei.
Kirjasto ostaa esitysoikeuden tiettyyn kappaleeseen elokuvaa. Sitä ei siis voi korvata vastaavalla elokuvalla, vaikka sellainen löytyisikin.
Korvaamisesta selviää rahalla. Blue-ray levyn korvaushinta on yleensä Helmet kirastossa 42€
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Kyllä kaukolainaaminen myös ulkomailta onnistuu. Eli menet kotipaikkasi kirjastoon ja kaukolainaat tarvitsemasi kirjat. Ne lähetetään sinulle todennäköisimmin Helsingistä joka on yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Sinun suomalaisella kirjastokortilla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, vaan tarvitset nykyisen kotipaikkasi kirjastokortin ja en tiedä mikä käytäntö Italiassa on mutta Suomessa täytetään kaukolainapyyntö-lomake joko käsin tai verkossa ja se lähetetään sieltä Helsingin kaupunginkirjastoon, josta kirja sitten lähtee postipakettina kotikirjastoosi josta voit sen sitten noutaa. Jos ulkomailta tilataan Suomeen niin kaukolainan hinta on siinä 15 - 25 €. Olettaisin hintatason olevan suunnileen saman myös Italiassa. Tosiaan...
Voit tietenkin vastuuhenkilönä (ja huoltajana) hakea kortin ilman alaikäist tytärtäsi.
Olisi kuitenkin kiva, jos hän pääsisi mukaan ja saisi ensimmäisen oman asiointikokemuksen kirjastossa siinä samalla.
Mukavia kirjasto-retkiä teille molemmille.
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon Hiski-nimisiä on ollut viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tarkkaa määrää Hiski-nimisistä ei tilasto kerro, mutta tilasto on kuitenkin melko hyvin suuntaa antava. Tilasto on syyskuun alusta 2018.
hiski
Syntymävuodet
Miehiä
Naisia
Yhteensä
-1899
26
0
26
1900-19
15
0
15
1920-39
alle 5
alle 5
alle 10
1940-59
7
0
7
1960-79
16
0
16
1980-99
63
0
63
2000-09
75
0
75
2010-18
50
0
50
Yhteensä
alle 257...
WIlliam Shakespearen näytelmästä Pericles, Prince on Tyre on vain yksi suomennos. Anna-Maija Viitanen suomensi näytelmän vuonna 2012. Kyseinen kohta Viitasen suomennoksessa (s. 58) kuuluu näin:
TOINEN APUMIES
(---) Ihmettelen vaan, miten kalat meressä elävät.
KALASTAJA
No, samalla tavalla kuin ihmiset maalla: isot syövät pienet. Paras vertaus rikkaille saitureille on valas: se leikkii ja kiepahtelee, ajaa pieniä sinttejä edellään ja lopulta hotkaisee kaikki kerralla kitaansa. Olen kuullut, että täällä maankamaralla elää sellaisia valaita, jotka eivät sulje suutaan ennen kuin ovat nielaisseet koko kylän: kirkon, tornin, kellot ja koko roskan.
Saul Bellowin Humboldtin lahjan suomensi Kai Kaila vuonna 1976. Ko. sitaatti teoksesta kuuluu...
Vuonna 1968 hyväksytyn yleiskaavan mukaan Tourulasta tuli häviämään kaikki entinen rakennuskanta. Tourulan kohdalla ei ajateltu alueen säilyttämistä. Tourulaan laadittiin asemakaava vuonna 1971 ja vahvistamista odottava asemakaava oli nähtävissä 1972. Tourulan asemakaava vahvistettiin lopulta 1976.
Jyväskylän kaupungin Rakennusvalvonnan ystävällisellä avustuksella selvisi seuraavaa: Nykyään olevista asuinkerrostaloista on osoitteeseen Ailakinkatu 22 rakennusluvalla L71/1981 rakennettu 8-kerroksinen kerrostalo ensimmäinen. Rakennuslupa on myönnetty huhtikuussa 1981 ja Asunto Oy Toururanta on valmistunut helmikuussa 1982.
Lähteitä:
Anttila, Veikko: Jyväskylän Tourula : pienyhteisötutkimus (Suomalaisen kirjallisuuden seura,...
Sana "torppa" vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan alueeseen ei yleensä sisällytetty omaa metsää, vaan torpparilla oli oikeus käyttää päätilan metsää joko rajoittamatta tai tietyin rajoituksin.
Torppien koko vaihteli yhdestä aina yli 25 hehtaariin, mutta noin puolet niistä oli kooltaan 3-10 hehtaaria. Erot eri alueiden välillä olivat huomattavia: Itä-Suomessa torpat olivat enimmäkseen niin pieniä, että ne tarjosivat haltijalleen hädin tuskin välttämättömän toimeentulon; Pohjanmaalla torpparien asema oli vakaampi, vaikka sielläkään tilat eivät välttämättä olleet kovin suuria.
Erot torppien koossa riippuivat myös siitä, millainen päätila oli: kartanoiden torpat olivat...
Hei,
Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Ely-keskuksen sivuilla kerrotaan, että "[k]alastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erävalvojat ja tulli." Näistä ilmoittaisin ensisijassa kalastuksenvalvojalle jo senkin takia, he saisivat tietoonsa nämä ja sen mukaan osaavat kohdentaa valvontaa. He voinevat ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin. Kalastuksenvalvojaanhan voi olla luonnollisesti yhteydessä ei-akuutistikin ja kertoa havainnoistaan ja vaikkapa sopia, miten toimit, kun on akuutti tilanne.
Tietysti poliisiinkin voi ola suoraan yhteydessä, onhan kyseessä kuitenkin rikosnimike, johon heillä on velvollisuus puuttua. Konsultoin tuttavaani ja hänen mukaansa alan...
Kansanrunousarkistoon tallennetuissa radiomuistoissa tämä noloksi arvioitu töppäys on kirjattu sekä Markus Raution että Yleisradion ensimmäisen kuuluttajan Alexis af Enehjelmin sanomaksi. Useimmiten lausujaksi ilmaistaan kuitenkin "luonteeltaan vapaaksi" luonnehdittu af Enehjelm, ja tähän sen liittivät myös Yleisradion pitkäaikainen yliteknikko Vilho Sännälä ja Markus-sedän Lastentunnilla esiintynyt Lasse Pöysti, joten tapahtuman muistelun kohdalla lienee tapahtunut siirtymä. Tavatonta ei ole, että tarinan kohde vaihtuu toiseksi, mutta itse kertomus jatkaa elämäänsä. Alexis af Enehjelm oli Yleisradiossa töissä suhteellisen lyhyen ajanjakson ja jäi Rautiota tuntemattomammaksi. Se, että tarina siirtyi eritoten Markus-sedän virheeksi, takasi...
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Läskitaivaan alla teoksesta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (2005). Runo löytyy teoksen sivulta 85. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1731270__Svalitusvirsi%C3%A4%20valkoisille%20heteroille__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Puhtahaksi-runo on merkitty suomennokseksi Olavi Ingmanin kirjassa Lasten laulu- ja leikkikirja (WSOY 1952). Alkuperäisen tekstin kirjoittajaa tai suomentajaa ei mainita. Hengellisiä lauluja ja virsiä: nuottipainos (Suomen lähetysseura 1964) -kirjan mukaan (s. 321) sanoittaja on Tuntemattoman saksalainen, 1888.
Koottua tietoa ei taida olla yhdestä paikasta saatavissa, joten suosittelen yhteydenottoja eri kirjastoihin. Kirjastojen peliasioista tietävät voinevat ottaa ns. kopin kysymyksestä, ja tätä palvelua seuraavat vinkata heille.
Jos puhutaan konsolipeleistä, niin Oulun kaupunginkirjastossa niiden lainaus alkoi 2011. Samana vuonna aika moni muukin kirjasto ilmoitti tästä uudesta palvelusta, joten siinä ehkä on tuo laajamittaisen omaksumisen ajankohta. Pääkaupunkiseudun kirjastot olivat aloittaneet toiminnan jo pari-kolme vuotta aikaisemmin.
PC:llä pelattavia lasten videopelejä lienee kirjastoissa ollut jo kymmenen vuotta aikaisemmin, mutta niiden nimekemäärät sisältyvät sekalaiseen aineistolajiin CD-ROM.
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
