Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki...
Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila
Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että...
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Larin-Kyöstin runoja on julkaistu useissa kokoelmissa. Teoksesta "Ota sun kaunis kantelees" (1985) löytyvät runot Onnen käki, Vaari ja vaarin kello, Käen kukkuessa ja Aittalaulu. Kristallikukkia-runo on julkaistu kokoelmassa "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja" (1912) ja Kahden vaiheilla -runo "Tän pojan kevätrallatuksia: Kyläisiä lauluja I" -teoksessa (1912). Sellaisesta runosta kuin Syysyö ei valitettavasti löytynyt tietoa. Sen sijaan runot Kesä-yö ja Syyslaulu löytyvät Larin-Kyöstin teoksesta "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja". Olisiko kyseessä voinut olla jompikumpi niistä?
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme...
YouTubeen ladattua videota ei voi korvata toisella videolla siten, että videon linkki, kommentit ja katsontakerrat säilyvät. YouTube-ohjeissa on kuitenkin ehdotuksia muista tavoista, joilla palveluun ladattua videota voi muokata.
https://support.google.com/youtube/answer/55770?hl=fi
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi.
Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä...
Kyseessä lienee yksi yleisesti hautajaisten yhteydessä käytetyistä muistolauseista. Kiitos, vanha ystäväni leikeistämme lapsuuden iloista, suruista nuoruuden, tuesta, turvasta vanhuuden. Sen alkuperää ei ole tiedossa.
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface."
Voisikohan kyseessä olla 1980-luvulla ilmestynyt Valitse oma seikkailusi -sarja (Gummerus). Sarjassa on neljä osaa: Aikaluola, Matka meren alla, Matka avaruudessa ja Vampyyrien maa. Lukija vaikuttaa seikkailun kulkuun valitsemalla mieleisensä juonen eri numeroiden mukaan.
Sarjan kolme ensimmäistä osaa kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne halutettasi omaan lähikirjastoosi.
Teosten tarkemmat julkaisutiedot löydät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&SERIESID=5706&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0&SERIESID=5706
Toinen mahdollinen sarja voisi olla vuonna 1985...
Hei,
kyseessä on vuosina 1999-2001 kolmen kauden verran pyörinyt brittikomedia Gimme, gimme, gimme. Suomessa sarjaa esitti Nelonen 2000-luvun alkupuolella.
Pääosissa räävittöminä kämppiksinä olivat Kathy Burke ja James Dreyfus.
Sarjaa ei valitettavasti löydy yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä lienee mahdollista ostaa BBC:n omasta kaupasta tai etsiä antikvariaateista.
Kansallisbiografia (Kansallinen elämäkerrasto), joka on käytössä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla, kertoo:
Jouko Turkka opiskeli Teatterikoulussa Helsingissä 1964-67. Hänen ensimmäinen teatterinsa oli Joensuun kaupunginteatteri, josta hän palasi Kotkan kautta Helsingin kaupunginteatteriin 1975. Siellä hänen kautensa jatkui vuoteen 1981. Tuolloin hän aloitti näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Siellä hän toimi rehtorina 1983 - 1985 ja ohjaajantyön professorina 1985 - 1988.
Voisikohan olla kyse jommasta kummasta Helmetin kokoelmista löytyvistä teoksista:
Hyvästi, Robinson Crusoe / John Varley ; suomentanut Matti Rosvall. WSOY 1989
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1566712?lang=fin
Ensimmäinen kerta : muukalaisseksiä / toim. Ellen Datlow ; [suomennos: Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen]. Jalava 1991
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1021630?lang=fin
