En osaa sanoa, miten verkkomaksaminen luottokortilla sujuu ilman cvv-koodia. Voisit kysyä sitä pankistasi.
Helmet sivulla maksaminen sujuu myös verkkopankkitunnuksin tai mobil Payn avulla. Kenties ne olisivat sujuvampia tapoja maksaa?
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Seinäjoen pääkirjastossa on mikrofilmattuna Ilkka-, Ilmajoki- ja Vaasa-lehtiä tuolta ajalta. Filmeihin ei voi tehdä mitään hakuja eli niitä täytyisi katsella selaamalla. Pääkirjastossa on mikrofilminlukulaitteita tätä varten. Kopioivalla laitteella voi ottaa myös haluamastaan artikkelista itselleen kopion. Kopio maksaa 20 senttiä.
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Hello
Fennica is the database of the National Library of Finland and it includes foreign authors and other languages too. You can read more about the collection policy of the National Library of Finland here:
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/collections/development-of-collecti…
We also have Finna and Melinda databases. In Finna you can search material from all archives, libraries and museums in Finland. Melinda is a union catalogue of Finnish libraries. Both work in English too.
https://www.finna.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Kyse on P. J. Hannikaisen laulusta, jonka nimi on Kuu kiurusta kesään ja ensimmäisen säkeistön sanat menevät näin: "Hip, hap, huu! Nyt on huhtikuu! Pakkasherra kaiken yötä, Ahkeraan on tehnyt työtä, Eilen pehmennyt hanki vahv' on nyt."
Laulun nuotit löytyvät vuoden 1954 näköispainoksesta Hannikainen, P. J. : Sirkkunen: lauluja lapsille. Tässä nuotissa on sanat neljään säkeistöön (tekijä Olli Wuorinen) ja kaksiääninen melodia, ei sointuja. Nuottikirja löytyy Jyväskylän pääkirjaston varastosta.
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto...
Tässä joitakin fantasiakirjasarjoja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua.
Elina Rouhiaisen Susiraja-trilogia (Kesytön, Uhanalainen, Vainuttu) kertoo 17-vuotiaasta Raisa Ojasta, joka äitinsä kuoleman myötä joutuu muuttamaan Kainuuseen salaperäiseen Hukkavaaran kylään. Pian käy selväksi, ettei kylässä kaikki ole aivan siltä miltä näyttää – mukaan lukien Raisa itse.
Patricia Wreden Lumotun metsän kronikat -sarja (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi) kertoa Cimorenesta, prinsessasta ja seikkailijasta, joka ei halua tyytyä koruompeluun ja komeaan prinssiin. Cimorene pakenee ahdistavista kuvioista ja ryhtyy mahtavan ja kiehtovan Kazul-lohikäärmeen prinsessaksi. Hän taistelee velhoja...
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Elsa Soinin salanimellä Lippa kirjoittama "Sirkka ja serkku eli erään kainon tyttölapsen vaatimattomat muistelmat" (1952) löytyy pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Ne ovat molemmat kaikille avoimia kirjastoja. Kirjastoista lainaamiseen tarvitset Helka-kortin. Jos sinulla ei ole sitä vielä, niin varaa mukaasi henkilötodistus ja saat kortin odottaessa.
Lähteet:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.Wfn-Y2AUn4Y
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevissa, Helmet-kirjastoista lainaan saatavista, kirjoissa käsitellään Suomen ja Euroopan 1800-luvun historiaa. Toivottavasti niistä löytyy sopivia. Alinna on pari linkkiä aiheeseen liittyviin nettisivuihin.
- Euroopan historia. Ihanteiden nousu : 1800-1900 / Karsten Alnæs
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys : historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana / Matti Klinge
- Suomi, outo, pohjoinen maa? : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin / toim. Tuomas M. S. Lehtonen
- Venäjä ja Eurooppa : Venäjän idea 1800-luvulla / Vesa Oittinen (toim.)
- Familia. 5 : Lapsen vuosisata : 1800-luku : eurooppalaisen perheen historia / kirjoittanut ja toimittanut Kaari Utrio
- A history of women in the west. 4 :...
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
