Luettelen tässä vain muutamia suomenkielisiä teoksia:
Haikara, Kalevi
Kuka surmasi sananvapauden : muistokirjoitus, 1984
Leino-Kaukiainen, Pirkko
Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa 1891-1905. - Suomen historiallinen seura, 1984
Sensuuri ja sananvapaus Suomessa. - Suomen sanomalehdistön historia -projekti, 1980
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat. - 2. p. - Eduskunnan kirjasto, 1996
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. - Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000
Tiellä sananvapauteen 1917-2017. - Into, 2017
Salminen, Esko
Aselevosta kaappaushankkeeseen : sensuuri ja itsesensuuri Suomen lehdistössä 1944-1948. - Otava, 1979
Salminen, Esko
Vaikeneva valtiomahti? : Neuvostoliitto/Venäjä Suomen...
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Tämä Tatu ja Patu -elokuva ei ole vielä kirjaston kokoelmassa. Elokuvasta voi laittaa hankintapyynnön kirjaston verkkosivulla ja pyytää tekemään myös varauksen siihen.
James Price Johnsonin nimi esiintyy tallenteissa yleensä muodossa James P. Johnson. Tätä muotoa käytetään myös Helmet-kirjastojen tietokannassa.
Parhaiten hänen musiikkiaan pystyy Helmet-kirjastojen kokoelmista etsimään käyttämällä ns. perinteistä Helmet-hakua osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/ . Etusivun pudotusvalikosta kannattaaa valita hakutavaksi Tekijä ja kirjoittaa hakukenttään nimi muodossa "Johnson James P." Tällöin päästään seuraavaan tuloslistaan:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=johnson…
Tästä voi klikkaamalla valita alimman rivin, jolla Johnson on nimenomaan säveltäjän funktiossa. Saatu tuloslista voidaan vielä rajata koskemaan pelkkiä cd-levyjä käyttämällä sivun yläreunassa olevaa...
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Jos "väärään kurkkuun" pääsee esim. ruoan muruja, henkitorven limakalvo ärtyy ja aiheuttaa voimakkaan reaktion, jolla elimistö pyrkii pääsemään eroon muruista. Jos ruoanpala kuitenkin pääsee keuhkoihin asti, voi seurauksena olla keuhkokuume.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta lähteiden mukaan vaikuttaisi siltä, että keuhkoissa ei voi olla mitään ylimääräistä ilman että siitä aiheutuisi ongelmia.
Lisää tietoa esim. näistä lähteistä:
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/henkeen-vetaminen-kaynnistaa-turvatoim…
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/tukehtuminen
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_teos=ltt&p_artikkeli=…
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja...
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy...
Voisiko kysymyksessä olla kansansävelmä Äiti, sytytä lamppu, johon Reino Helismaa on tehnyt sanat? Laulu alkaa: "On äiti vanha, ja kyynelsilmin hän katsoo poikaansa kalpeaa." Toinen säkeistö alkaa: "Oi äiti, äiti, näin poika kuiskaa, sytytä lamppu, en nähdä voi! Pian täältä lähden..." Laulun tunnetuin esittäjä on Metro-tytöt.
En löytänyt lauluun nuottia mistään koululaulukirjasta. Kappale löytyy kuitenkin nuotista 20 suosittua valssia (Fazer, 1984), jossa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, mutta sanat vain ensimmäiseen säkeistöön. Sanat kaikkiin viiteen säkeistöön löytyvät vihkosesta Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä, osasta 18 (Fazerin musiikkikauppa, 1954, s. 29).
Myös Ahti Sonnisen toimittamassa...
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
