Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta.
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Lainataksesi kirjoja jonkin kaupungin tai kirjastokimpan kirjastosta, tarvitset tämän alueen kirjastokortin. Kirjastokortin saat jostakin tämän alueen kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Kortin myöntämiseen riittää Suomessa oleva osoite. Alla linkki tietoihin Helmet-kirjastojen kirjastokortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kortin saadaksesi sinun on tultava henkilökohtaisesti kirjastoon ja myös palautettava lainat johonkin alueen kirjastoista.
On mahdollista saada kirjoja myös kaukolainaksi eri puolelle Suomea. Yleensä kaukolainaksi tilataan vain aineistoa, jota ei ole oman alueen kirjastojen kokoelmissa. Alla tietoa Vanamo-kirjastojen...
E-äänikirjat ovat kuultavissa puhelimenne selainohjelmalla. Jos olette tulleet pois Kyyti.fi-sivulta teidän pitää kirjautua takaisin www.kyyti.fi sivulle kirjastokorttinne 286- alkuisella tunnuksella ja sen jälkeen täyttää salasana nelinumeroisella pin-koodillanne. Sen jälkeen lainaamanne e-äänikirja pitäisi löytyä.
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva,...
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Ilkka Remes on suomalainen kirjailija, jonka romaanit kuuluvat jännityskirjallisuuteen. Tyyliltään ne ovat intensiivisiä ja hyvin juonivetoisia. Remeksen kirjoja voi kutsua myös trillereiksi. Kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita (2006) Ilkka Remeksen kirjoitetaan tuoneen kansainvälisen trillerin Suomeen. Samassa teoksessa tuodaan esiin se, että Remes usein käsittelee romaaneissaan vaihtoehtoisia historioita tai tulevaisuuksia. Toisaalta Remes on kirjoittanut kirjoitushetkenään erittäin ajankohtaisia romaaneja, joista löytyy hahmoja, jotka muistuttavat esimerkiksi tunnettuja valtaapitäviä poliitikkoja. Lisäksi Remes on kirjoittanut trillereitä nuorille.
Remekselle tyypillistä on, että hän käyttää Suomen...
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim...
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista...
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavissa
Sanelin
Sanelin [Esine] : Olympus digital voice recorder WS-832. - Tokyo : Olympus Imaging, [2017]. - {1 sanelin säilytyspussissa} + 1 tekstiliite (101 s.)
Asiakkaille lainattava sanelukone eli sanelin
Liitteenä käyttöohje.
Sanelin on lainattavissa Media- ja musiikkipalveluista:
Media- ja musiikkikirjastopalvelut
musiikkiosasto.kirjasto@lahti.fi, puh. 03 812 5530, 044 416 3517
Muita nauhureita ei ole lainattavissa.
Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26 (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka).
Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 .
Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.
Muut Rovaniemen Alkot:
Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2
10.4.2002-
Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1
10.9.1973-
Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5
1.10.1957-27.4.1999
Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net
