Kaivattu kirja saattaisi olla Pirjo Mannisen Antonia ja irlantilainen kevät (Kirjayhtymä, 1981).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45616#.WLPH-E00OUk
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta...
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja...
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
Saattaisi olla Noel Barberin Tanamera, Singaporeen sijoittuva Romeo ja Julia -henkinen sukutarina. Raffles on tässä tarinassa tosin vain toisen perheen perustaman ravintolan nimi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52061#.WLAstU00OUk
Helmet-kirjastoista löytyy venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Poterjannaja Rossija / Aleksandr Kerenski
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point / by Alexander Kerinsky / by Alexander Kerinsky
Kerenskij : det nya Rysslands skapare / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg
Jonkin verran muuta aineistoa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja muualta Suomesta. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin ja kortin saat esittämällä henkilötodistuksen.
https://www.kansalliskirjasto...
Kyllä asiakas voi varata kirjan toisesta Vaski-kirjastosta ja noutopaikaksi varausta tehdessä valita oman Vaski-kirjastonsa. Varaaminen ei ole maksullista, mutta varauksen noutamatta jättäminen maksaa 2 €/varaus.
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Hei!
Kyseessä voisi olla Barbara Dimmick: Matkalla huomiseen, joka on lukemisen arvoinen aikuisten kirja.
Ystävällisin terveisin hevoshullu kirjastonhoitaja
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
Valmista listaa satukirjojen kustantajista en onnistunut löytämään. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin hankittiin vuonna 2016 satu- ja kuvakirjoja seuraavilta kustantajilta.
Arktinen Banaani
Aurinko Kustannus
Bazar
Egmont
Etana Editions
Gummerus
Haamu Kustannus
HD Kustannus
Jalava
Karisto
Kirjalabyrintti (e-kirjoja)
Kunsti Kustannus
Kustannus Mäkelä
Kustannus Oy Pieni Karhu
Kustantamo S&S
Kvaliti
Lasten Keskus
Lector Kustannus
Marketiimi
Minerva
Mini Kustannus
Myllylahti
Nordbooks
N-Y-T-NYT Oy
Otava
Pen & Paper
Päivä
Readme.fi
Sandviks
Sanoma
Satukustannus
Savukeidas
Sitruuna Kustannus
Tactic Publishing
Tammi
Teos
Wickwick
Viisas Elämä
WSOY
Listasta puuttuvat esim. järjestöt ja museot, jotka ovat julkaisseet jonkin omaan...
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Varkauden pääkirjastossa on asiakastietokoneita, joilta on tulostusmahdollisuus, tältä sivulta löytyvät yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat http://hakemisto.kirjastot.fi/varkauden_paakirjasto
