Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa löytyy Tripadvisor-...
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/skg8661....
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Kyseessä voisi olla Hannele Norrströmin kirjoittama kuvakirja Kultainen tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi 1996. Kirjailija oli vain yhdeksänvuotias tarinan kirjoittaessaan, ja hänellä oli aivokasvain. Tyttö itse toivoi kirjan kuvittajaksi Sven Nordqvistia, ja häneen toiveensa toteutuikin, mutta hän menehtyi, ennen kuin ehti nähdä kirjan painettuna.
Kirja kertoo tytöstä, jonka ystävä putoaa puroon ja muuttuu kultapatsaaksi. Tyttö lähtee pitkälle matkalle hakemaan parantavaa taikakeinoa. Hän hakee apua mm. velholta, kääpiöiltä ja kotkalta. Hän joutuu keräilemään kaikenlaista taikarohtoon, mm. etananlimaa ja lepakonsiipiä. Lopussa ystävä palaa entiselleen, kun tyttö kaataa hänen päälleen taikarohtoa.
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold Bergman, synt. 14.12.1919. Ainakin...
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta?
Vaasan kaupunginkirjasto ei ota vastaan lahjoituksena CD-levyjä, koska niitä ei enää hankita kirjastoomme. Mikäli tarjolla olevissa CD-levyissä on sellaisia, jotka löytyvät meiltä, mutta ovat huonossa kunnossa, voisimme vaihtaa omamme paremmassa kunnossa olevaan. Olisiko mahdollista saada levyistä lista, jotta voisimme katsoa, onko levyissä sellaisia, joille meillä olisi käyttöä? Listan voisi lähettää osoitteeseen kirjasto.musiikki-ja-taide@vaasa.fi
Hain turkkilaisia kirjailijoita Helmet haulla. Hakusanana turkinkielinen kirjallisuus. Aineisto rajaus kirjat, kielirajaus suomi, alkuteoksen kieli rajaus turkki. Järjestä valinta uusin ensin. Linkki Helmet hakutulokseen
Kuuluisimpina ja käännetyimpinä listalta löytyvät Orhan Pamuk, Kemal, Yashar ja Hikmet, Nazim. Tulokseen mahtuvat myös Somer, Mehmet Murat; Capan, Cevat ; Telli, Ahmed ; Akin, Gülten ; Sennur, Sezer ; Berk, Ilhan; Emre, Yunus; Toptas, Hasan Ali ja Sabahattun, Ali Linkki Helmet hakutulokseen.
Osa kirjailijoista kirjoittaa muulla kielellä kuin turkiksi tai kirja on suomennettu muusta kielestä esim. ranskasta tai englannista. Sellainen kirjailija on esim. Elif Shafak. Linkki hakutulokseen
Lisää turkkilaisesta...
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa. Ehkä se löytyy selaamalla Kirjasammon hakuja. En löytänyt, kun etsin yhdistelemällä hakusanoja, mutta ehkä yksittäisissä hauissa voisi tärpätä. Tässä hakutuloksia sekä linkki kansikuvahakuun.
Kirjasampo kuvakirjat traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20traktorit
Kirjasampo kuvakirjat Jaakko, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Jaakko
Kirjasampo kuvakirjat Sulo, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Sulo
Kirjasammon kansihaku punainen traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=punainen+traktorit&o=title_a…
Kirjasammon kansihaku, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Jos kirjoja ei voi viedä kierrätykseen tai antikvariaattiin, ne pitää lajitella sekajätteeseen.
Kirjat eivät valitettavasti tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/kirja/
Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori".
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html
Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg
Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan:
Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä.
Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006)
Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)...