Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Kirjaston tietokantaan ei ole merkitty kohderyhmiä iän mukaan, mutta haun rajaaminen kirjastoluokan perusteella saattaa olla toimiva tapa etsiä sopivaa luettavaa. Vaski-verkkokirjastosta voit tehdä tarkennetun haun. Kirjoita hakusanaksi "85.25" ja valitse pudotusvalikosta haun kohteeksi "luokitus", niin saat hakutulokseksi englanninkieliset kuvakirjat, jotka sopivat lapsille ja vauvoille. Hakusanalla "84.5", voit kohdistaa haun englanninkielisiin kertomuskirjoihin, ja voit tarkentaa haun kohderyhmään "lapset ja nuoret". Ala- ja yläkoululaisten kirjojen erottaminen toisistaan ei ole aivan yksiselitteistä, sillä eri kirjastot ovat voineet luokitella saman kirjan eri tavoin, mutta suuntaa antavasti voit katsoa kirjan tietojen kohdalta...
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Hilma on alkujaan saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma ja Wilhelmine, joiden merkitys on ’altis suojelijatar’. Se liittyy myös muihin sanan helm ’kypärä’ sisältämiin nimiin kuten Helmgund, jonka merkitys on ’kypäräniekka’ tai ’taistelijatar’. Almanakkaan Hilma valittiin vuonna 1908.https://www.nimipaivat.fi/hilma.html
Lasten itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 2017 lähtien. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aloitettu juhlan perinne jatkui 2024 jo kuudetta kertaa. Vuosina 2020 ja 2021 juhlat jäivät väliin koronapandemian vuoksi. Kutsu lähetetään syksyllä kaikkiin Suomen kuntiin. Jokainen kunta voi lähettää juhlaan kaksi 10-vuotiasta lasta. Kunnat päättävät itse juhlaan osallistujat ja kustantavat heidän matkansa. Juhla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Valtioneuvoston kanslian, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.Lasten itsenäisyyspäivän juhla https://www.mll.fi/lasten-itsenaisyyspaivan-juhla/medialle/
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Tove Janssonin teoksessa Muumilaakson marraskuu Ruttuvaari uskoo olevansa sairas. Vilijonkka epäilee ja kehottaa Ruttuvaaria nousemaan. Tähän Ruttuvaari vastaa, ettei hän nouse ennen kuin hänelle pidetään juhlat: "Aivan pienet juhlat vanhanpuoleisten henkilöitten kunniaksi, kun he ovat selviytyneet hengissä!"Tove Jansson: Muumilaakson marraskuun (Sent i november, suom. Kaarina Helakisa, 1992, s. 119)
Schifrinillä oli yksinkertaisesti liian kiire, jotta hän olisi ehtinyt säveltää musiikin Murskaajaan. Hän sävelsi musiikin ainakin seitsemään muuhun pitkään elokuvaan samana vuonna. CD:n Dirty Harry (Music from the Motion Pictures) vihkosta löytyvässä haastattelussa Schifrin sanoi, että hän oli Englannissa tekemässä musiikkia elokuvaan Kirottujen laiva eikä voinut sen takia ottaa työtä vastaan.
Tupakansuodattimen hyödyistä on vaikeaa löytää tutkimusta. Nykytutkimuksessa on tuotu esiin sen haitallisia vaikutuksia. PubMed:in kautta löytyvissä lääketieteellisessä julkaisuissa savukkeiden suodattimista löytyy tutkimuksia, cigarette filters - Search Results - PubMed. Useimmat niistä näyttävät tuovan esille suodattimen kemikaalit ja niiden vaarallisuuden, myös sen, että suodattimet herättävät väärää turvallisuuden tunnetta. Suomen ASH ry:n sivustolta löytyy suomenkielistä tietoa tupakan filtterin myrkyllisyydestä. Tässä linkki sivustolle: https://suomenash.fi/uutiset/2021/tupakan-filtterit-haitta-terveydelle-ja-ymparistolle/ Suomessa tupakkatuotteita valvoo Valvira, Tupakkatuotteet | Valvira sekä terveysvaikutuksia Terveyden ja...
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Jos sama etunimi riittää, niin ainakin Catherine-nimisiä kirjojen sankarittaria on runsaasti. Oheisesta linkistä löydät Vaski-kirjastojen Catherine-aiheisia kirjoja.
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
