Seuraava poistokirjojen myyntipäivä on tulevana Lainan päivänä 8.2.2017. Tässä tapahtumailmoitus: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Valitettavasti poistomyynnistä ei voi etukäteen varata tai tiedustella teoksia. Poistojen kokonaismäärän ja moninaisten syiden vuoksi emme voi tietää, mistä syystä teos tulee milloinkin poistetuksi. Esimerkiksi todella epäkuntoiset teokset menevät suoraan kierrätykseen.
Runoa haettiin kaikista Turun kaupunginkirjaston Leinon kokoelmista tuloksetta. Meillä on Leinon lyriikkaa paljon. Googlasin myös ja laitoin lopuksi kyselyn tieto-kirjastot.fi-sivulle.
Sain yhden vastauksen, joka vahvisti omaa epäilyäni (tämä on siis vain epäily), että runo ei ole Leinon.
Olen nähnyt tekstin aiemminkin Leinolla allekirjoitetun. Oma tuntemukseni on, että joku on mieltänyt tekstin Leinoksi ja laittanut sen esim. kuolinilmoitukseen, josta se on lähtenyt leviämään muualle virheineen.
Leinolla on samantapaisia runoja. Tässä esimerkki:
Olen huokaus salojen humisevain - kohu korven soi minun korvissain -
olen heimoni vaatimus valkeuteen, mut itse ma kuulun pimeyteen,
olen lapsi ma suon ja laaksomaan, mi pääse ei päivähän...
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Tällaista laulua emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Pari muuta 60-luvulla sävellettyä, naisen laulamaa asfalttilaulua löytyi: Tamara Lundin laulama Märkää asfalttia ja Katri Helenan esittämä Asfalttia ja sementtiä.
Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen...
Tietämättä tarkemmin, mistä "piirustusmalleista" on kysymys, kysymykseen on mahdotonta vastata. Lähtökohtaisesti myös piirtämällä tehty malli voi nauttia tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen (esimerkiksi yleistä sydämen muotoa ei kukaan voi omia itselleen). Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä tarjoten lisätietoja, voin yrittää vastata täsmällisemmin.
Heikki Poroila
Vuonna 1848 julkaistun teoksen tekijän Sven Elmgrenin oikeudet ovat rauenneet vuonna 1968. Tekijänoikeudellisesti vapaan kirjallisen teoksen uudellenjulkaisu ei synnytä julkaisijalle mitään oikeuksia itse sisältöön, joten kuka tahansa voi tehdä digitaalisen version alkuperäisestä painoksesta ja julkaista sen.
Heikki Poroila
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sivuilla neuvotaan, että esimerkiksi biojätteen pakkaamiseen voisi käyttää sanomalehtipaperia, paperikassia, jauhopussia tai kuivien tuotteiden kartonkipakkauksia kuten keksipakettia. Näitä voinee soveltaa myös sekajätteen kierrättämiseen uuden pakkausmateriaalin hankinnan sijasta.
Hyvä verkkosivu erilaisten ostoskassien vertailuun: http://kassi-info.fi/
Kansalaisille tärkeitä tietoja voi etsiä Kansalaisneuvonnan sivuilta, http://www.kansalaisneuvonta.fi/ tai Suomi.fi-palvelusta. Asumisen tuet löytyvät täältä, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
, lisätietoa rakentamisen avustuksista täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset, Korjausrakentamisen avustukset ovat täällä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Korjausavustukset. Lomakkeita avustusten hakemiseen löytyy täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Lomakkeet . Ongelmatilanteessa neuvotaan ottamaan yhteyttä sivuston ylälaidassa olevan Anna palautetta -linkin kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta.ara@ara.fi .
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Tiedot peruskoulun päättäneistä jonakin vuonna lienevät talleessa ainakin kunkin koulun ja kaupungin arkistoissa. Koulun tietoja etsittäessä on syytä ottaa huomioon se, että koulu on voinut muuttaa nimeä, on voitu lopettaa tai liittää johonkin toiseen kouluun.
Tässä kysymyksessä tarkoitettaneen Espoon yhteislyseon koulua, joka oli useita vuosia nimeltään Kauklahden koulu, mutta on ottanut takaisin vanhan alkuperäisen nimensä.
Espoon yhteislyseon koulun yhteystiedot: http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulu…
Myös Espoon kaupungin sivistystoimen tietopalvelu voisi osata auttaa:
Puhelinpäivystys (arkisin klo 9-11) 050 395 2215.
Sähköposti: sito.tietopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/...
En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Diaskannauksen pitäisi onnistua Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa - ainakin jos kyseessä ovat tavallisimman kokoiset diat.
Opastuksen ja ajan diaskannaukseen voi varata Lainaa kirjastolainen -palvelun kautta täyttämällä opastuspyyntötilauksen. Kirjastosta otetaan yhteyttä henkilökohtaisen opastusajan sopimiseksi.
Lainaa kirjastolainen -lomakkeen linkki sekä tietoa muista asiakasopastuksista Espoon kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Asiakasopas…
