Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Hei!
Lukukeskus on Suomessa suurin toimija:
http://www.lukukeskus.fi/
Tietysti kirjastotkin pyytävät paljon kirjailijoita esiintymään ja muutenkin edistävät lukemista monin tavoin, esim. vinkkaamalla ryhmille. Kirjastojen toiminnasta laitan esimerkiksi pari Vantaan sivustoa:
http://kirjasto.vantaa.fi/suosittelija-blogi/
http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/
Suomen kirjailijaliitolla on kirjallisuuden edistämiskeskus
http://www.kirjailijaliitto.fi/edistamiskeskus/edistamiskeskus/toiminta/
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Varaaminen on nykyisin maksutonta kaikissa HelMet-kirjastoissa myös aikuisille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Kuten http://www.summarum.fi/puhelinmyynnin-esto-suoramarkkinointikielto/ -sivustolla todetaan,
"Lain mukaan kuluttajalla on oikeus kieltää yritystä ottamasta häneen yhteyttä markkinointitarkoituksissa. Kieltoa on kuitenkin vaikea tehdä jokaista mahdollista yritystä varten erikseen. Siksi kannattaa tutustua erilaisiin suoramarkkinointikieltoa ja puhelinmyynnin estoa tarjoaviin verkkosivuihin. Osa niistä on maksuttomia, mutta suurimmilla lupauksilla varustetut huijaavat asiakkaitaan."
Samalla sivulla on vertailtu erilaisia kieltopalveluita ja niiden etuja ja haittoja.
Kannattaa tutustua myös Ylen sivulta löytyvään artikkeliin http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/22/nain-teet-suoramarkkinointikiel…
ja Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:n...
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Meillälehdet ovat mikrofilmattuina ja ne ovat kyllä tulostettavissa. Te voitte varata ajan meidän sukututkimukseen tarkoitetulle tietokoneelle, jossa on yhdistettynä mikrofilmin lukulaite ja siitä saatte lehden tai siitä teille tarpeellisen osan tulostettua. Meillä yksi mustavalkoinen A3-tuloste maksaa euron.
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44).
Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277).
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .
Kappale on nimeltään Kahden venheessä. Sen sanat löydät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan teoksesta numero 15, sivuilta 192-193. Suurta toivelaulukirjaa on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:
1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne
Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu...
