William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Vuoden 2013 taulukkoa ei näytä tällä hetkellä olevan kirjastoissa. Vuodelta 2007 oleva taulukko löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjastosta, sekä useasta ammattikorkeakoulukirjastosta.
Tapion sivuilta löytyy oheinen tieto vuoden 2013 taulukosta http://tapio.fi/tuote/summa-arvomenetelman-aputaulukot-ita-suomi/
Summa-arvomenetelmän aputaulukot, Itä-Suomi
Summa-arvo_160[1]
Aputaulukot ovat uudistuneet kesällä 2013. Taulukot toimitetaan sähköpostitse pdf-tiedostona. Siten ne on helppo jakaa koko organisaationne käyttöön.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://monihaku....
Tarkoitatko kirjoja Kreetan mytologiasta ja kirjoja 2. maailmansodan historiasta?
Alla olevissa kirjoissa on tietoa Kreetan mytologiasta. Myös monista Kreikan ja Kreetan historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- The bull of Minos : the great discoveries of ancient Greece / Leonard Cottrell
- Kansojen historia, Osa 2: Etu-Aasia - Kreikka
- Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka / Will Durant
2. maailmansodan aikaa käsitteleviä kirjoja on paljon. Alla löytyy luettelo Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2.%20maailmansota%20histori…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy veneilyseurojen historiikkeja ja muutakin aiheeseen liittyvää. Asiasanoina on käytetty sanoja veneily (and) historia:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX6TKC8LHURVM558J756IHE9K1L9PMK1G…
Muutama lehtiartikkeli löytyi myös:
- Oikkonen, Markku
Oi niitä kilpaveneaikoja: Nopeat huviveneet yleistyivät Suomessa 60-luvulla (Vene 2012, nro 12, s, 74-78)
- Salkola, Klaus
Sähköiset laitteet helpottavat veneily arkea: elektroniikka mullisti veneilyn. Veneilyelektroniikan kehitys 1970-luvulta lähtien (Kippari,
2015, nro 5, s. 58-63)
Vene-lehti on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjastossa vuodesta 1970-alkaen. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966, joten ensimmäisiä vuosia ei meillä ole.
Lehden...
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Kissalan väkeä on oletettavasti viittaus sarjakuvahahmoihin "Kissalan pojat", jotka käyttäytyivät hyvin anarkisesti. Sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 1890 lähtien ja ilmestyy edelleen. Sarjakuvasta lisää tietoa osoitteessa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissalan_pojat
Poliisit tunnetaan myös lempinimellä "Kissalan pojat". Tästä köllinimestä lisää osoitteesta :
https://www.facebook.com/itauudenmaanpoliisilaitos/posts/742930279083236
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Lahden pääkirjasto palvelee aikuistenosaston remontin ajan aivan normaalein aukioloin ja varaukset voi noutaa kirjastosta normaalisti. Lisätietoa: http://lastukirjastot.fi/125035/fi/news/lahden-paakirjaston-aikuisten-a…
Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
1998-2001 Yle esitti espanjalaista draamasarjaa Perhelääkäri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri tai https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9dico_de_familia).
Noihin aikoihin (2002) on Yle Teemalla esitetty myös venezuelalainen telenovela Carita Pintada (https://en.wikipedia.org/wiki/Carita_Pintada), mutta se ei sisällöltään vastaa kuvausta.
En valitettavasti osaa sanoa, onko Perhelääkäristä esim. jossain joskus julkaistu englanniksi tekstitetty dvd tai onko se katsottavissa jostain netin kautta englanniksi tekstitettynä. Suomesta/suomeksi sarjaa ei ole saatavilla. Yle ei omista sarjaan mitään oikeuksia.
Tulostamiseen liittyvät maksut maksetaan Helmet-kirjastoissa kirjaston henkilökunnalle.
Kirjastoissa, joissa on tulosteiden itsepalvelunouto, saa kolmen kuukauden aikana viisi ilmaista tulostetta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus, löytyy Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/H
Lääkkeiden läpipaikopakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Kierrätyksessä on kuitenkin huomioitava se, että jos muoviosa on PVC:tä niin pakkaus kuuluu sekajätteeseen.
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/defaul…
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi…
Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Kyseessä voisi olla Margareta Othman-Sundellin Pullalaulu. Sen sanat alkavat "Tuuma nyt on mulla: kohta leivotaan pulla". Laulussa on kaksi säkeistöä. Sanat ja nuotit löytyvät kokoelmasta "Iloinen serkkuni ja muita lauluja" (1989, 951-757-186-0).
Myös Mikko Perkoila on tehnyt Pullalalun, mutta se on myöhemmältä ajalta. Laulussa on seitsemän säkeistöä ja viimeisessä lauletaan mm. "Lämmintä pullaa ja päälle mehua, leipuria täytyy kovasti kehua". Laulu on Perkoilan nuottikokoelmassa Hyönteiselämää kennelissä (951-8903-97-2).
