Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voit jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voit toki myös keskustella vaikka lähikirjastosi henkilökunnan kanssa, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamasi kirjat ja ottaa niistä jotain kirjaston kokoelmiin.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
Lahjoitettuja DVD-levyjä ei voida ottaa kirjastojen kokoelmiin, sillä tekijänoikeudellisista syistä niitä ei voida laittaa lainattaviksi. Kierrätyshyllyyn DVD:t voi toki tuoda. CD-levyjen kohdalla tätä rajoitusta ei ole. Voit mainita niistä...
Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa.
Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin.
Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää.
Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Sekä että.
Aikuisten kirjoissa päähenkilö ja paikka vaihtuvat. Päähenkilö on yleensä tavis.
"Usein Remeksen kirjoissa tavalliset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia. Jotkin päähenkilöt esiintyvät vain yhdessä kirjassa, mutta osaa Remes on käyttänyt uudestaan. Anti-terrorismiyksikön poliisi Antti Korpi esiintyy monessa romaanissa (Ikiyö, Hiroshiman portti, Nimessä ja veressä, 6/12, Isku ytimeen ja monet nuortenkirjat). Muita toistuvia hahmoja ovat poliisipsykologi Johanna Vahtera (Ruttokellot, Nimessä ja veressä, 6/12) ja kovaotteinen huumepoliisi Riku Tanner (Shokkiaalto, Teräsleijona)." Wikipedia
"Ilkka Remeksen nuortenromaanit kertovat Aaro Korpi -nimisen pojan seikkailuista. Aaro Korpi on Antti Korven poika" Wikipedia
Aaro on...
Kirja näyttäisi olevan paikalla sekä Vaasan että Kokkolan kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus onnistuu kyllä ja meidän kaukolainamksu on 3€, kun teos on saatavissa yleisestä kirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä verkossa osoitteessa www.kyyti.fi ja sieltä lomakkeista löytyy kaukolainapyyntölomake tai soittamalla kirjastoon tai täyttämällä kaukolainapyyntö kirjastossa.
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Kiitos kysymyksestäsi! Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy kaksi Osallisuuden taloa rakentamassa -nimistä Maija Koivun julkaisua, jotka molemmat ovat vuodelta 2010. Toinen julkaisuista on Humanistisen ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö ja toinen opinnäytetyön pohjalta syntynyt Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisema opas. Kumpaakaan teokseen ei ole painettu tietoa kustannuspaikasta, mutta tietokantaamme on opinnäytetyön kohdalle merkitty Helsinki ja oppaan yhteyteen puolestaan Turku. Toisaalta Melindassa, kirjastojen yhteistietokannassa mainitaan Koivun opinnäytetyön kustannuspaikkana Kauniainen.
Hyödynsitpä lähteenä kumpaa tahansa yllä esitellyistä teoksista, ei kustannuspaikkaa tarvitse merkitä...
Laser Tilkan nettisivulla http://www.lasertilkka.fi/laser-tilkka/ihon_laserhoidot/karvanpoisto on tietoa aiheesta ja myös yhteystiedot asiantuntijoille (linkki laserhoitajilla ) joilta voi kysyä lisätietoa.
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voitte jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voitte toki myös kysyä lähikirjastonne henkilökunnalta, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamanne kirjat.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helluntai on kevään juhla, joka päättää pääsiäisajan. Juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Kristinuskossa helluntaita juhlitaan myös kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Turilaat ovat hyönteisiä, jotka kuuluvat kovakuoriaisten lahkoon. Esimerkiksi Suomen luonnossa turilaita tapaa enää harvoin. Kuitenkin vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin pahamaineisina tuholaisina, jotka olivat vaaraksi etenkin puille ja viljelysmaille. Esimerkiksi vuonna 1939 Saksaa riivasi suoranainen turilasepidemia, sillä pelkästään yhden tien varresta kerättiin 18 miljoonaa turilasta. Alueen puut oli syöty paljaiksi lehdistä.
Kovakuoriaisiin on perinteisesti liitetty erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä oli pyhä jo...
Ilkka Remeksen tuotanto on jännityskirjallisuutta ja trillereitä, osa myös nuortenkirjallisuutta. Laajempana terminä on käytetty viihdekirjallisuutta, johon lukeutuvat mm. rikoskirjallisuus ja romantiikka. Romantiikan, realismin, naturalismin, modernismin ja postmodernismin kaltaiset perioditermit eivät välttämättä ole kovin helposti sovellettavissa moderniin jännityskirjallisuuteen, mutta laajemmin ymmärrettynä lajipiirteiden ilmentymänä ainakin realismi voi sopia Remeksen tuotantoonkin.
Remeksen tuotannossa on realismille tyypillistä maailman kuvaamista todellisena ja kaunistelemattomana, ja hänen kirjoissaan esiintyy todellisia paikkoja sellaisina kuin niissä käyvät ihminen voisi paikat nähdä – tosin hänen alkupään tuotannossaan...
Nimellä Urho Kaleva Kekkonen löytyy vuodelta 2000 Valtteri Majavakosken runokirja. Kekkosesta saattaa löytyä runoja toki muistakin kokoelmista. Jospa joku palstamme lukijoista osaisi vinkata lisää runokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1390277__Smajavakoski__Ori…
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Suomentajan työ on … parhaimmillaan näkymätöntä, mutta se on silti laadun tae. Nykykääntäjien ammatti-kunta tekee tunnettua taitajan työtä, alan parhaat tekijät osaavat ammattinsa! He hallitsevat niin lähde- kuin kohdekielenkin, he tuottavat suomenkielistä kirjallisuutta, luovat kieltä ja vaikuttavat sen käytäntöihin.
Edellinen kappale on suora lainaus kirjasta Suom. huom. (WSOY), jonka on toimittanut Kristiina Rikman, satojen suosittujen ulkomaisten teosten suomentaja.
Kokoelmassa Rikmanin lisäksi kolmetoista suomentajaa kertoo konkreettisin esimerkein, miten he kääntämisen kokevat ja miten he kääntäjinä toimivat.
Käännöskonventiot muuttuvat ajan myötä. Kääntäminen on luova prosessi. Hyvältä kääntäjältä edellytetään lähtökielen ja –...
Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916.
Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.:
http://www.genealogia.fi
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm
http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa...
