Heli Keinosen levyttämän suomenkielisen version sanoituksen on tehnyt Jarkko Laine. Tätä sanoitusta en löydä kirjoitettuna. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on "Ja vstretil vas" ja siitä on olemassa muitakin suomenkielisiä versioita.Heli Keinonen: Kohtasin teidät Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=x79QWYL1hyoFinna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Onni E. Koposen Pielisen museon kertomaa -kirjassa (Pielisen museo, 1969) sanotaan tosiaan s. 42:"Paikannimet Kuoppakangas, Loukku, Ritojärvi, Räpsy jne. viittaavat pyydyksiin; Kontio-, Hirvi-, Poro-, Petro-, Hukka- ym. -alkuiset paikannimet riistaan."Petro-sana ei liene ollut käytössä eläimen nimityksenä, mutta petra-sanaa on käytetty Pohjois-Karjalassa (metsä-)peurasta tai porosta, kuten Suomen etymologinen sanakirja osoittaa:peura (Agr; yl. et. PSm), petra (Laat- ja PKarj Ink) ’merkitsemätön poro (Kain Peräp Länsip); metsäpeura, hirvi (muissa murt.)’ Eli oletan Koposen viittaavan petra-sanaan.Myös Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007, s. 330) sanoo Petraselkä-nimisestä Saimaan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi raksia tarkoittaa ratkoa.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raksia?searchMode=allRaksila on kaupunginosa Oulussa. Vielä 1900-luvun alussa se oli varsinaisen kaupungin ulkopuolella oleva hökkelikylä. Sitä on kutsuttu rautatien rakentamisen jälkeen nimellä Radantaus. Alue on tunnettu myös nykyisellä nimellä Raksila, mutta sitä ei pidetty heti säädyllisenä nimenä. Nykyään nimi on kuitenkin menettänyt täysin affektin luonteensa, ja se on käytössä kaupunginosan nimenä.Raksila-nimeen sisältyy luultavasti sukunimi Brax. Suku ilmestyy Ouluun 1700-luvun alussa.Lähteet:Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala]. (2007)Toropainen Ritva: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005)....
Marta Hillersin kirja "Eine frau in Berlin" on suomennettu kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kirjan suomensi Mirja Rutanen (1960) ja toisella kerralla Ilona Nykyri (2006). Näillä molemmilla kerroilla kirja sai nimekseen "Nainen Berliinissä."Voisiko olla, että hotelliviittaus onkin peräisin Vicki Baum-nimisen kirjailijan teoksesta Hotel Berlin, suomennettu "Odota minua" (1947)? Kirja sijoittuu vuoden 1943 Saksaan, mutta ei ole juonikuvauksen mukaan aivan niin synkkä kuin "Nainen Berliinissä." Vicki on kirjoittanut myös teoksen "Loistohotelli", mutta se ei sijoitu samaan aikakauteen. Jos jollakin lukijallamme on jotain tarkentavaa tietoa Martan kirjan suomennoksista, niin voit kirjoittaa sen kommenttikenttään.
Kyllä vain, ainakin Hannu Leidén ja Midnite Zombies on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä Helsingin yöt.Kappale on julkaistu CD-singlenä vuonna 1996, jonka tiedot ovat nähtävillä Finna-hakupalveluiden tietueessa Finna: Helsingin yöt. Laulu on kuunneltavissa YouTubessa albumilta Rööperin Reiska ja muita Helsinki-aiheisia lauluja: Helsingin yöt.
Kyseinen teos on luettavissa vapaasti verkkojulkaisuna pdf-muodossa Lapin yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa Laudassa: Tavallisen epätavallisia naisia : historian naisten elämänvalintoja pohjoisessaMikäli haluat painetun kirjan kaukolainaksi, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön Lahden kaupunginkirjastoon. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, kotimaisen kaukolainan hinta on 8 euroa/laina. Kaukolainapyyntö tehdään e-lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Info | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Marko Junkkari kirjoittaa Helsingin Sanomien uutisessa 12.8.2026:"Hyvinvointialue perustelee hankintaa päätöspöytäkirjassa sillä, että se voi hyödyntää konsultin osaamista ”hyvinvointialuetta tukevissa tehtävissä muun muassa alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason vaikuttamistyön valmistelussa sekä lausuntojen, kannanottojen ja vaikuttamismateriaalin valmistelussa.”Lisäksi konsultointia on tarkoitus hyödyntää yleisesti yhteiskuntasuhteisiin liittyvässä viestinnässä sekä hyvinvointialueen edunvalvontakokonaisuuden rakentamisessa." Linkki uutiseen.Yleensä viestintäpalveluja voivat olla Viestintästrategian suunnittelu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, Viestinnän ilmeen tai brändin suunnittelu, sekä käytännön viestintätöiden hoitaminen....
Tätä runoa on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti.
Helina Siikalan runo, joka alkaa Tahoisin olla kukassa varsi on kokoelmasta Elämän ikäsi, nukut tai valvot : Runoa, mietettä 1975 - 1985 (s. 27).https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.35454?sid=5502319778
ɤ (gamma) - Soinnillinen konsonantti, joka äännetään kurkun takaosassa samassa ääntöpaikassa kuin k- ja g-äänteet siten, että ilmaa päästetään virtaamaan läpi kuten esim. espanjan sanassa amigo.δ (delta) - Äännetään kuten englannin soinnillinen th esim. sanassa this.ϑ (theetasymboli) - Äännetään kuten englannin soinniton th esim. sanassa thing.Lähteet:Antti Sovijärvi ja Reino Peltola (toim.): Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitusFinn Lectura: Foneettiset kirjoitusjärjestelmätTieteen termipankki: Soinnillinen palataalispiranttiWikipedia: Suomen vanhat spirantitWikipedia: Soinnillinen velaarinen frikatiivi (sisältää ääninäytteen)
Sandhja oli semifinaalissa viidestoista eikä päässyt loppukilpailuun.Finland in Eurovision: Voting & Points https://eurovisionworld.com/eurovision/finland
Suolaa on saanut Suomessa ainakin 1200-luvulta alkaen, mutta sitä on pidetty luksustuotteena. Lihaa ja kalaa on vuosien saatossa säilötty eri tavoin, muun muassa kuivaamalla, savustamalla ja hapattamalla. Isojen lohijokien varsilla saatettiin kerätä talvisin jäätä jääkellareihin. Jää säilöttiin sahanpurun sekaan ja sitä käytettiin kesällä saaliiden viilentämiseen. T.I. Itkonen toteaa vuonna 1948 ilmestyneessä teoksessaan Suomen lappalaiset vuoteen 1945, että lihan suolaaminen on ollut Lapissa lähes vierasta. Saamelaiset ovat perinteisesti säilöneet lihaa ja kalaa kuivattamalla ja savustamalla. Talvisaikaan on saatettu vuolla jäistä lihaa suoraan pannulle. Siitä en löytänyt tietoa, milloin suola on tullut saamelaisten...
Finna-haun perusteella lehdet näyttävät olevan vanhoja 1932-1991. Linkki finna.fiE-lehtenä the Atlantic on esim. Kajaanin, Karelian ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kokoelmissa. Linkki finna.fi
Palstamme lukija ehdotti Lilian Kallion romaania Ugudibuu (1975), josta on kysytty aiemminkin.Haku sanoilla 'ugudibuu' | Kysy kirjastonhoitajaltaKirsin kirjanurkka: Lilian Kallio: Ugudibuu(Lähetin kysymyksesi kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.)
Vinkkejä kotimaisesta kirjallisuudesta löytyi hyvin niukasti. Kollegoiden avustuksella löytyi vain nämä:Piia Leino: Taivas https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Salla Simukka: Lukitut https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Elina Rouhiainen: Väki-trilogia, ensimmäinen osa Muistojenlukija https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Laitan tähän vielä lisäksi käännöskirjavinkkejä:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Alice Oseman: Ilman rakkautta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd7a08a4-446a-4b41-99e9-80580f7d31aaAlice Oseman: Yksinpeli https://www.kirjasampo.fi...
Jatkosodan aikana käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 53:n merkitys on "Läppäviat, ei synnynnäiset (Vitia valvularum cordis acquisita)". Aiemmassa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Läppäviat, kroonilliset (Vitia valvularum chronica)". A II merkitsee lievää tapausta, joka kelpaa aseelliseen rintamapalveluun toisen luokan asemiehenä. Lääkärintarkastusohjesääntö 1943 on saatavilla digitoituna Doria-palvelusta:Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Tässä tietokirjoja toisen maailmansodan tapahtumista (linkit OUTI-verkkokirjastoon):Anthony Beevor: Toinen maailmansota https://outi.finna.fi/Record/outi.1081853?sid=5500735400H. P. Willmott: Toinen maailmansota https://outi.finna.fi/Record/outi.718652?sid=5500735400David Boyle: Toinen maailmansota valokuvina https://outi.finna.fi/Record/outi.1295675?sid=5500735400Anthony Shaw: Toinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä https://outi.finna.fi/Record/outi.584280?sid=5500735400Anders Frankson: Toinen maailmansota väreissä https://outi.finna.fi/Record/outi.2401420?sid=5500735400
