Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavissa useita nuotteja Antônio Carlos Jobimin sävellykseen Wave. Nuotinnoksia on monenlaisia: joissakin nuoteissa on kappaleen melodia, sanat ja sointumerkit, joissakin (myös) kosketinsoitinsovitus tai sovitus esim. kitaralle, joissakin nuoteissa on mukana cd-levy, joka sisältää säestyksen. Sovitusta harmonikalle en löytänyt. Esim. nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Anthology : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 1994) on sanat, melodia, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, samoin nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Best of Antonio Carlos Jobim (Carisch, 2004). Nuotissa Latin favorites (Hal Leonard) on Wave-kappaleesta erittäin helppo pianosovitus.
Myös internetistä löytyy tähän kappaleeseen nuotteja. Osa...
Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneelta Svetlana Aleksijevitšilta on suomennettu kaksi teosta. Teokset ovat Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu - ne ženskoje litso, suom. Robert Kolomainen, 1988) ja Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva. Hronkia buduštšego, suom. Marja-Leena Jaakkola, 2000). Molemmat teokset kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin, mutta niistä on jo nyt varausjonot.
Venäjäksi HelMet-kirjastoissa on lainattavissa neljä Svetlana Aleksijevitšin teosta, jotka löytyvät HelMet-luettelosta kirjailijan nimellä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
Etsimänne laulu "Viipuri, Tammisuo, Kärstilä" sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä (toim. Marja-Leena Helin-Strebel, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988).
Teos on lainattavissa Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Imatran kaupunginkirjastossa, joista voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lif…
http://www.rautjarvi.fi/fi/Palvelut/Vapaa-aika/Kirjasto
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on jonkin verran helppolukuisia italiankielisiä kirjoja. Helmet-hausta (www.helmet.fi) luettelo löytyy Tarkennetusta hausta laittamalla hakusanaksi helppolukuiset kirjat, valitsemalla aineistoksi kirjan, kokoelmaksi aikuisten kokoelman ja kieleksi italian kielen. Tuloksen näet tästä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Helppoa lukemista voivat olla myös esimerkiksi sarjakuvat. Silloin hakusanaksi valitaan sarjakuvat, aineistoksi kirja ja kieleksi italian kieli. Tässä tulos tällaisesta hausta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sarjakuvat%29%20f%3A1%20…
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen kertomus, jonka nimi on Pikku-Matti. Kertomus löytyy mm. kirjasta Topeliuksen satuaarteet (tekijä Topelius, Zacharias, Otava, 1990).
IndieFlix-elokuvapalvelu toimii aivan normaalisti. Ehkä kyse oli tilapäisestä häiriöstä.
Kun klikkaatte avaussivulla kohdasta Browse, aukeaa varsinainen IndieFlixin etusivu. Sivun vasemmassa laidassa olevilla painikkeilla voitte aloittaa etsimisen. Klikkaamalla painiketta Browse Films voitte listata elokuvia esimerkiksi niiden keston, genren tai kohdeyleisön perusteella. Painikkeesta Channels löytyvät elokuvat jaoteltuina eri genreittäin tai aiheittain. Sivun alalaidasta sarakkeesta WATCH voitte etsiä elokuvia esimerkiksi kielen, maan tai vaikkapa elokuvafestivaalien mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/Tuhannet_elokuvat_ulottuv…
Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Suurin osa etsimienne iltapäivälehtien vuosikerroista on luettavissa paperimuotoisina Pasilan pääkirjaston lehtialueella. Saatte tarvitsemanne lehdet luettaviksi odottaessa.
Etsimistänne lehdistä on mikrofilmit muutamalta 2000-luvun ensimmäiseltä vuodelta. Voitte tulla lukemaan ilman ajanvarausta, mutta tällöin käytettävissä on mikrofilmien lukulaite, jolta ei saa kopioita mikrofilmeistä. Jos haluatte kopioita mikrofilmeistä, teidän pitäisi varata Pasilan kirjaston kone 39. Voitte varata koneen sähköisessä ajavarausjärjestelmässä, mikäli teillä on HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi. Linkki ajanvarausjärjestelmään on alla. Kone 39 löytyy kohdasta "Työtilat". Voitte tehdä varauksen myös soittamalla Pasilan kirjaston lehtialueelle (...
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Kansan tahto –lehteä säilytetään pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa, sekä joissakin muissa yliopistokirjastoissa muualla Suomessa. Lehti on mikrofilmimuodossa. Alla tietoa kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Kaleva-lehteä säilytetään, samoin mikrofilminä, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja joissakin muissa yliopistojen kirjastoissa:
http://finna.fi
Runo nauttii tekijänoikeuden suojaa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Aleksis Kiven runoja saa kopioida vapaasti, mutta vuoden 1944 jälkeen kuolleitten runoja ei. Laki edellyttää, että runosta tehdyn kopion käyttämiseen ilmoitustaulun kautta tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.
Sallituksi ilman erillistä lupaa tällainen toiminta muuttuu käyttämällä tekijänoikeudellisesti vapaita runoja. Runokirjan aukeaman voi myös asettaa näkyville vapaasti, samoin siitä irroitetun sivun (vaikkapa poistokirjasta saadun), mutta ei kopiota.
Kokonaan eri asia on, puuttuuko tällaiseen paikalliseen toimintaan kukaan. Lain näkökulmasta kopioimista vaativa toiminta on kuitenkin luvanvaraista.
Heikki Poroila
Esa Saarisen kirja Filosofia on hyllyssä aika monessakin kirjastossa. HelMet sivulla näkyy, missä se on saatavissa ja voit tilata sen myös mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1701720__Ssaarinen%20filos…
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään runo "Et tiedä, mitä teit...". Tosin runo päättyy lauseeseen "mä tunsin sun".
Runo ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (WSOY, 1929). Se on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, useita painoksia) ja Runo on vapaa : Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kouvolasta noita ei löydy. Poliijutun osat 1-3 löytyisi Raision kirjastosta videotallenteena. Rinnat löytyy Ylen elävästä arkistosta.
Noita muita voisi tiedustella Ylestä. Ohjeessa sanotaan:
Jos haluat tilata ohjelman yksityiseen käyttöösi tai yhteisösi sisäiseen tiedotuskäyttöön kopion, sekin voi olla mahdollista. Tee silloin tiedustelu tai tilaus kopiosta Yle Arkistomyyntiin alla olevalla lomakkeella. Arkistomyynti hoitaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön.
Tanssijat lienevät tanssivia dervissejä. He ovat islaminuskoisen mevlevien veljeskunnan jäseniä. Tanssilla tavoitellaan mystistä uskonkokemusta, persoonallista yhteyttä jumaluuden kanssa.
Kaikki islaminuskoiset eivät tätä uskonnonharjoituksen muotoa pidä oikeaoppisena.
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze. - Parragon, 2007
Islamin mystiikoista
Jumalasta juopuneet : islamin mystiikan käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila. - Basam books, 2002
Asiasta löytyy runsaasti tietoa googlaamalla.
