Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun...
Kansallisbibliografian mukaan ei mitään Patarein vankilaan suoraan liittyvää kirjallisuutta ole suomeksi julkaistu.
Sen sijaan tämä mainittu vironkielinen kirja löytyy Suomesta ainakin Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta (http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html), mutta kirja näytti olevan tällä hetkellä lainassa ja eräpäivänä 21.10.2015 (kirja löytyy Helsingin yliopiston Helka-tietokannan kautta).
Kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoinna 10-17 Viro-keskuksessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki. Puhelin on 09-6811 4321 ja sähköposti baltia-kirjasto@tuglas.fi.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun...
Kathryn Kuhlman oli amerikkalainen uskonnollinen julistaja ja uskolla parantaja, joka eli 1907-1976. Hän ei ollut mormoni vaan baptisti, eikä hän myöskään ilmeisesti ennustanut Neuvostoliiton hajoamista.
Useitä hänen kirjojaan on kyllä suomennettu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kathryn_Kuhlman
Hän ei siis ehkä ole asiakkaan muistama henkilö. Muistaisiko joku lukijoista, kenestä on kyse?
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
Jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa, se kulkee asiakkaan valitsemaan noutokirjastoon yleensä parissa päivässä. Saat tiedon varauksen saapumisesta oman valintasi mukaan joko sähköpostitse tai kirjeenä.
Laulu on nimeltään Varis varkaissa. Siihen löytyy sanat ja nuotit julkaisusta Marjatta & Martti Pokelan lauluja. Kansanlaulujen ja -balladien sovituksia 1-2 äänelle ja 1-2 kitaralle. Laulu on julkaistu myös ainakin c-kasetilla Lauluja lapselle. Voit kysyä kirjastostasi, löytyykö sieltä tuota nuottikirjaa ja /tai kasettia. Mikäli ei löydy omasta kirjastostasi, voit tehdä niistä kaukopalvelupyynnön
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Fakta-lehti tulee Espoossa Kirjasto Omenaan. Voit halutessasi tilata sen omaan kirjastoosi HelMet-palvelun kautta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1608328~S9*fin
Adventure Racing näyttäisi ainakin tällä hetkellä olevan varsin keskittynyttä Pohjois-Amerikkaan. Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli listaa joitain kirjoja aiheesta. Näistä Suomesta kaukolainattavaksi näyttää löytyvän ainakin seuraava:
Jacques Marais ja Lisa de Speville: Adventure Racing (2004)
Lisämateriaalia luettavaksi ja lisätietoja aiheesta voi kysellä Yhdysvaltain tai Kanadan Adventure Racing -yhdistyksiltä, molemmilta löytyy kotisivuiltaan yhteydenottolomake.
Voit myös jättää HelMet-kirjastolle hankintaehdotuksen haluamistasi teoksista.
Linkit ja lähteet:
Yhdysvaltojen Adventure Racing -yhdistys:
http://www.usara.com
Kanadan Adventure Racing -yhdistys:
http://www.canadianadventureracing.com
Pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Vaski-korttia varten sinun täytyy henkilökohtaisesti hankkia kortti jostain Vaski-kirjastosta, esim. Turun kaupunginkirjastosta. Kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ohessa lisää kirjastokortista https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
