Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä...
Elokuva on nimeltään Matilda ja lasten kapina. Sitä on järjestelmässä useita kymmeniä kappaleita, saatavana myös Vantaalla Myyrmäen, auto-osaston ja Tikkurilan lastenosastoilla, vaikkakin näistä tällä hetkellä lainassa.
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Helmet-kirjastoissa on viisi suomenkielistä Elfquest - taru haltioista -kirjasarjan kirjaa: Auringon ääni, Sudenlaulu, Haaste, Pako tulen alta ja Ryöstöretki.
Kysymissäsi kirjastoissa niitä ei ole, mutta voit saada ne varaamalla haluamaasi kirjastoon. Helmetin kautta varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun. Ohjeet varaamiseen löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… Voit myös pyytää puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi jotakuta henkilökunnasta tekemään varauksen. Varaaminen on maksutonta.
Varsinaista koottua listaa kaikista jonakin vuonna ilmestyneistä kirjoista tuskin löytynee nykyisin mistään, mutta erilaisia tapoja haalia niitä esiin on moniakin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelma on mukana Vaski Finna tietokannassa https://vaski.finna.fi/ Sieltä uutuuksia etsiessäsi tarkennetun haun puolella on käytössäsi vuosiväli-rajoitin. Kaunokirjallisuuteen saa hakua rajattua käyttämällä sijaintina esim. suomenkielisten romaanien kirjastoluokkaa 84.2 tai runojen 82.2. Myös kieli on mahdollista valita, mutta toisaalta em. luokka sisältää jo kielen. Jos vielä rajoitat hakua aineistotyypin suhteen kirjoihin, alkanee tulosjoukko olla jo aika lähellä haluamaasi. Erityisesti esikoiskirjailijoiden tuotantoa etsittäessä käyttökelpoinen apu...
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Tällä hetkellä sinulla ei näytä olevan varausta Pasilan kirjaston asiakaspäätteille. Kone numero 32 on vapaana tänään klo 15.30 lähtien, mutta tilanne voi tietysti vaihtua koska vain.
Aika asiakaspäätteelle kannattaa varata Helmet-sivuston varaa tietokone -palvelusta, niin näet ajantasaisen tilanteen:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Voit myös varata ajan soittamalla kirjastoon tai käymällä meillä. Voin myös tehdä sinulle varauksen, jos kerrot tarkan ajan.
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Sinun täytyy kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (kirjastokorttisi numerolla) ja PIN-koodillasi Vaski-verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mikäli sinulla ei ole PIN-koodia, sinun täytyy käydä omassa kirjastossasi ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus saadaksesi PIN-koodin.
Valitse kohta "Lainat ja uusinta" ja saat näytölle omat lainasi.
Valitse lainat, jotka haluat uusia laittamalla teoksen kohdalla oleviin ruutuihin rasti. Paina Uusinta-linkkiä listan yläosassa. Ohjelma näyttää, mitkä valitsemistasi lainoista voi uusia ja mitä ei. Voit muuttaa vielä tässä vaiheessa valintojasi. Paina Jatka uusintaa -painiketta, niin lainasi uusitaan.
Myös uudessa...
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Nöykkiön kirjasto on samanaikaisesti sekä auki että remontissa. HelMet-sivustolla on tieto, että "remontoitava alue on lasten ja nuorten puoli. Aikuisten puoli on asiakaskäytössä koko ajan. Lasten kokoelmat siirtyvät kokonaisuudessaan aikuisten puolelle sekä Monitoimitilaan, joka ei ole remontin aikana varattavissa kokouskäyttöön."
Nöykkiön kirjastoon voi siis mennä myös remontin aikana. Tervetuloa!
Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti".
https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa
http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kirjastot ovat auki. Helsingin kaupunginkirjastossa suurin ammattiliitto JHL kertoo sivuillaan osoitteessa http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/uutisarkisto/?bid=5486 seuraavaa: ”Mielenilmaukseen osallistutaan vapaa-ajalla, ellei omasta yhdistyksestä ole muuta tietoa tullut.”
Kirjaston ollessa auki myös langaton verkko on käytettävissä.
