Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Kyseinen numero on lainattavissa Tikkurilan kirjastossa. Numeron voi vara Helmetin kautta. Lisäksi lehti on luettavissa Pasilan kirjastossa, mutta sieltä sitä ei voi lainata.
Tähdet ja avaruus : Vantaa
http://luettelo.helmet.fi/record=b1601683~S9*fin
Tähdet ja avaruus : Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/record=b1108102~S9*fin
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-...
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
Kirjastot eivät varaa asiakkaille tiettyjä poistettavia kirjoja. Kirjastojen poistomyynneistä tai poistettujen kirjojen poistomyyntikärryistä voit käydä katsomassa, olisiko näitä myynnissä. Emme ota myyntiin kovin huonokuntoisia kirjoja, ja juuri näitä Jääkansan tarina -sarjan kirjoja ei ole kovin monta kappaletta jäljellä kirjastoissa, ne on poistettu huonokuntoisina.
Yksi mahdollisuus on etsiä antikvariaateista, muutamalla eurolla saattaa näistä joitakin saada. Netissä on antikvariaattien yhteishaku, ks. http://www.antikvaari.fi/ ja
http://www.antikvariaatti.net/ .
Olisiko Svensk biografisk lexikon -teoksen artikkelista ja siihen sisältyvistä lähdeviitteistä aluksi apua?
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8049
Vanamo-kirjastoissa ei valitettavasti ole matkaoppaita pelkästään Malagasta. Laitan asiasta tiedon hankintaosastollemme, yritämme hankkia vaikkapa englanninkielisiä. Hakusanaksi kannattaa kirjoittaa ihan se kaupunki tai alue, josta haluaa kirjallisuutta. Tuoreimmissa kirjastoon hankituissa matkaoppaissa on asiasanoiksi varsin kattavasti laitettu ne alueet, joita kukin kirja käsittelee. Paikannimet voi kirjoittaa niiden suomalaisessa muodossa, esim. sanalla Andalusia löytyvät myös englanninkieliset Andalucia -oppaat.
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Aihe, johon kaivattu kirja perustuu, löytyy sekä suomalaisesta kansansadustosta että Grimmin veljeksiltä. Kultatyttö ja tervatyttö -nimisenä kansansatu löytyy muutamasta vanhasta alakoulun lukukirjasta. Kerttu Mannisen uudelleenkertomia kansansatuja sisältävässä kokoelmassa Orpotyttö ja taikapuu ja muita suomalaisia kansansatuja sen nimenä on Avannolla kehrääjät. Grimmin saduista pääpiirteissään sama tarina löytyy sekä nimellä Holle-muori että Kaivolla kehräävät sisaret (esimerkiksi kirjassa Grimmin kauneimmat sadut).
Holle-muorista on julkaistu ainakin kolme kuvakirjaversiota, jotka sisältävät vain tämän yhden tarinan: Alberto Solsonan kuvittama Rouva Holle (Mestarikustannus, 1981), Bernadetten kuvittama Rouva Pyry (Kustannus-Mäkelä, 1985...
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
Helmet-kirjastoissa lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Lainat voi uusia sähköisesti kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihin, soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä jossakin Helmet-kirjastossa paikan päällä. Kirjastossa asioidessasi tarvitset kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen mukanasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin...
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
