Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan.
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Näissä käännöksissä ei ole sisällössä merkityseroa, joten molemmat varmaan kertovat tuon ranskankielisen lauseen suomeksi. Ero lienee siinä, onko jälkimmäinen oikeaoppista suomen kieltä. Sitä esiintyy ainakin vanhahtavissa teksteissä, esimerkiksi Martti Lutherin aamurukouksessa, jossa rukoillaan "varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta", https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/rukous/martti-lutherin-rukouksia/Asiasta voisi kysyä tarkempaa tietoa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kyseinen kappale löytyy Erkki Piiroisen toimittamasta nuottikokoelmasta Vaeltajan lauluja : kokoelma yksiäänisiä hengellisiä lauluja (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, 1959). Kappale on kokoelmassa nimellä Kun hetki elon raskas on ja sen on säveltänyt Mihail Lermontov. Kokoelma löytyy mm. Helmet-kirjastosta Tikkurilan musiikkivarastosta, jonne voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kappale on nauhoitettuna myös LP-levyllä Ekumenia 1 (1980).
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,...
Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun".
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Kyse on varmastikin tästä Pinterest-kuvasta: https://fi.pinterest.com/pin/4292562137186780/Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kyselin apua kollegoiltani täällä Porvoossa ja myös valtakunnallisella kirjastonhoitajien palstalla, mutta tuloksetta. Osaisikohan joku tämän palstan lukijoista auttaa?
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa...
Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
